Osakesäästötilissä on valuvika, joka nakertaa yllättävän paljon pitkäaikaisen osakesijoituksen verojen jälkeistä reaalituottoa.
Suomen Osakesäästäjienkin vahvasti ajama osakesäästötilin uudistus etenee ripeästi. Hallitusohjelmaan kirjattu muutos talletusylärajasta on kirjattu hankerekisteriin kiireellisenä ja 100 000 euron talletusraja pyritään samaan voimaan jo ensivuoden alusta.
Hallitus antaa osakesäästötilistä esityksen eduskunnalle kiireellisenä syksyn aikana. Eduskunnan on määrä hyväksyä se ennen istuntotaukoa, jotta lakimuutos tulisi voimaan vuodenvaihteessa.
Suomen Osakesäästäjät ry:n puheenjohtaja Karri Salmi kertoo, että osakesäästötilin talletusylärajan nosto on erinomainen askel ja merkki siitä, että uusi hallitus ymmärtää kansankapitalismin merkityksen meille jokaiselle suomalaiselle puoluekantaan katsomatta.
Osakesäästäjien mielestä osakesäästötilin uudistus on kuitenkin vielä kesken.
”Seuraamme kuitenkin hyvin huolestuneina sitä, että jääkö uudistus tähän”, Salmi muistuttaa.
Salmin mukaan Osakesäästäjät on puhunut äänekkäästi useasta osakesäästötiliä vaivaavasta valuviasta, joihin tällä hallituskaudella olisi ensiarvoisen tärkeää puuttua. Hän haluaa nostaa erityisesti yhden asian esille, josta ei julkisessa keskustelussa ole puhuttu juuri lainkaan.
Hankintameno-olettaman puuttuminen syö tehokkaasti pitkäaikaisen sijoituksen reaalituottoa
Kyse on osakesäästötilin hankintameno-olettaman puuttumisesta.
”Tällä on erittäin merkittävä vaikutus reaalituottoon, koska osakesäästötili on suunniteltu nimenomaan hyvin pitkäaikaiseen säästämiseen”, Salmi toteaa.
Esimerkiksi suorissa osakesijoituksissa arvo-osuustilille, säästäjä voi myydessään käyttää hankintameno-olettamaa laskettaessa myyntivoitoista syntynyttä pääomaveroa. Hankintameno-olettaman verovaikutus voi olla merkittävä. Salmi antaa tästä esimerkin.
”Kun osaketta on omistanut yli 10 vuoden ajan, hankintameno-olettama on 40 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos myyt osakkeen hintaan 100 euroa, voit merkitä sen hankintahinnaksi 40 euroa, vaikka olisit maksanut siitä vain yhden euron. Näin ollen verotettava voittosi on 60 euroa, ei 99 euroa.”
Kuten esimerkki olettaa, on hankintameno-olettamalla merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi inflaation jälkeinen reaalituotto muodostuu.
Salmi antaa tästäkin esimerkin.
100 000 euron sijoitus tänään on noussut 30 vuoden päästä noin 412 000 euroon, jos sijoituksen arvo nousisi keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Jos inflaatio on ollut samalla periodilla keskimäärin 3,5 prosenttia, jää reaalituotoksi noin 140 000 euroa.
Osakesäästötilin osalta osakesijoittaja maksaa pääomaverona lähes kokonaan tämän reaalituoton, eli sijoitus ei ole tuottanut käytännössä mitään, Salmi kertoo. Suoralla sijoituksella sijoittaja voi käyttää hankintameno-olettamaa ja maksettujen verojen jälkeen sijoittajalle jää myös tuottoa merkittävästi.
”Tämä tulee monelle aloittelevalle sijoittajalle karvaana pettymyksenä kun eläkerahoja aloitetaan realisoimaan. Oliko se osakesäästötili sittenkään järkevä tapa sijoittaa?”
Muitakin valuvikoja
Salmin mukaan osakesäästötilin uudistamisessa tulisi huomioida myös sen muitakin piirteitä. Sijoitusmahdollisuuden puuttuminen pörssinoteerattuihin indeksirahastoihin on yksi näistä.
”Koska osakesäästötilillä pyritään ensi sijassa kannustamaan ja opettamaan suomalaisia säästämään ja sijoittamaan, olisi hyvin tärkeää, että sijoitusvalikoimassa olisi myös tuotteita, joissa erityisesti sijoittajauran alkutaipaleella ei tarvitsisi osata valita oikeita osakkeita salkkuun, vaan olisi mahdollisuus sijoittaa myös indeksi-tuotteisiin, kuten indeksi-etf:iin ja – rahastoihin”, hän kertoo.
Salmin mukaan myös osinkoverotuksen osalta tilissä on ongelma.
”Suomessa pörssiyhtiöiden osinkojen verotus on kireämpi kuin missään toisessa omaisuusluokassa. Kun huomioidaan yhtiön maksama vero voitostaan ja voitonjaosta maksettava vero, peritään pörssiyhtiön voitonjaosta kokonaisuudessaan 44 prosenttia veroa. Tätä on kompensoitu hieman suorissa sijoituksissa, joissa osan osingosta saa verovapaana. Näin ei ole osakesäästötilissä. Lisäksi ulkomaisista osakkeista joutuu usein maksamaan jopa tuplaveron, koska ulkomailta maksetuista osingoista osakesäästötilille ei saa hyvitystä maksetusta lähdeverosta”, Salmi kertoo.
Salmin mukaan olisi hyvin tärkeää, että osakesäästötilin uudistamisessa otettaisiin nämä ongelmat yhtä nopeasti käsittelyyn kuin talletusrajan nostaminenkin. Mallia tulisi ottaa länsinaapurista.
”Kääntäisin katseeni vahvasti Ruotsiin, jossa osakesäästötilin verotus on rakennettu täysin toisella tavalla, eräänlaisen vuosittaisen pääoman määrään sidotun maksun perusteella”, hän suosittelee.
