Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt käynnistää rakenteellisia uudistuksia, joista hallitus odottaa myönteisiä työllisyys ja talouskasvuvaikutuksia julkiseen talouteen lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.
Hallitus sopi budjettiriihessä talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Hallitus sopi myös vuoden 2023 toisesta lisätalousarvioesityksestä.
Hallitus aikoo kotitalouksien ostovoimaa keventämällä työn verotusta.
Kevennys tehdään kaikkiin tuloluokkiin. Työttömyysvakuutusmaksun alentaminen tehdään Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti.
Palkansaajien verotus kevenee hallituksen mukaan ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus. Hallitus huomioi veroratkaisuissaan myös sen, että Suomi tarvitsee lisää korkean osaamisen työpaikkoja ja osaajia.
Budjettiriihen kunnianhimon taso jäi veropolitiikassa kuitenkin vajaaksi, sanoo Suomen Ekononomien pääekonomisti Elias Erämaja.
Hallitusohjelman mukaiset verokevennykset olisi tullut tehdä etupainotteisesti ja täysimääräisinä, katsoo Erämaja. Verotuottoja olisi ollut löydettävissä esimerkiksi valmisteverojen indeksitarkastuksilla ja luopumalla polttoaineveron kevennyksistä, ei valtion budjettitalouteen kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksujen syömisestä.
Palkansaajien ostovoima kyllä kasvaa, mutta veropäätösten sijaan työttömyysvakuutusmaksujen alentumisen kautta. Hallitusohjelmassa palkansaajille luvattiin veronkevennyksiä, Erämaja huomauttaa.
”Työttömyysvakuutusmaksut eivät ole osa valtion budjettitaloutta, joten hallitus ottaa takapakkia hallitusohjelmassa palkansaajille luvatuista veronkevennyksistä. Aikuiskoulutustuen lakkautuessa rahojen tulee palautua takaisin palkansaajille ja työnantajille, tai vaihtoehtoisesti esittää tilalle korvaava malli. Nyt rahoilla tilkitään valtion alijäämää!”, Erämaja toteaa.
Työttömyysvakuutusmaksujen veivaamisessa on kyse siitä, että hallitus tekee hallitusohjelman vastaisesti ensi vuodelle työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosentin alenemista vastaavan veronkiristyksen. Tämä toteutetaan alentamalla ansiotuloverotuksen indeksitarkastusta 145 miljoonalla eurolla.
Erämajan arvion mukaan ansiotuloverotus näin ollen kiristyy, kun työtulovähennyksiä kasvatetaan vain 100 miljoonalla eurolla ja muut ansiotuloverotukseen tehtävät toimet ovat kokonaisuutena verotusta kiristäviä.
Julkisen talouden haasteiden keskellä budjettiriihen päätökset ovat kuitenkin Erämajan mukaan oikeasuuntaisia. Hallitus pyrkii määrätietoisesti kääntämään julkisen talouden suunnan ja tekee samalla mittavia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen.
Erämajan mukaan veronkiristykset ovat sinänsä hyväksyttäviä toimia valtion talouden alijäämän ollessa sopeutustoimista huolimatta 11,5 miljardia euroa.
Ansiotuloverotuksen sijaan verotuloja olisi kuitenkin voitu kerryttää luopumalla polttoaineverotuksen 170 miljoonan euron kevennyksestä ja tekemällä valmisteveroihin indeksitarkastukset. Tämä olisi mahdollistanut hallitusohjelman mukaiset ansiotuloveronkevennykset täysimääräisesti ja etupainotteisesti.
”Valmisteverojen ja liikenteen verotulot putoavat joka tapauksessa ilman hallituksen erillisiä päätöksiä. Kevennysten sijaan olisikin ollut syytä pohtia miten verokertymän laskua voidaan tilkitä. Yksinkertaisinta olisi, jos jatkossa yksikköperusteisia verotasoja tarkistettaisiin kuluttajahintaindeksin tai ansiotasoindeksin kehityksen mukaisesti”, Erämaja päättää.
