Suomen Pankin tilastojen mukaan korkorahastojen suosio on kasvanut selvästi.
Korkomarkkinoiden suosiossa on tapahtunut Suomessa täyskäänne. Kun vielä viime vuonna korkorahastoista tehtiin selvästi eniten lunastuksia, vuoden 2023 tammi-syyskuussa korkorahastoihin tehtiin eniten merkintöjä.
Suomen Pankin tilastojen mukaan uusia merkintöjä korkorahastoihin tehtiin 13,6 miljardin euron ja lunastuksia 11,3 miljardin euron edestä, eli nettomerkinnät korkorahastoihin olivat 2,4 miljardia euroa. Korkorahastoihin tehdyistä nettomerkinnöistä selvästi suurin osa, 76 prosenttia, tehtiin lyhyen koron rahastoihin.
Tammi-syyskuussa 2023 toiseksi eniten nettomerkintöjä tehtiin osakerahastoihin, yhteensä 1,9 miljardin euron edestä.
Vastaavana aikana rahastotyypeistä ainoastaan kiinteistörahastoista tehtiin enemmän lunastuksia kuin uusia merkintöjä. Kiinteistörahastojen nettolunastukset olivat −200 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2022 kiinteistörahastoihin tehtiin nettomääräisesti eniten uusia sijoituksia.
Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa eniten merkintöjä suomalaisiin sijoitusrahastoihin tekivät kotitaloudet, joiden nettomerkinnät olivat 2,2 miljardia euroa. Näistä 63 prosenttia oli suomalaisten kotitalouksien tekemiä.
Suursijoittajatkin suosivat korkosijoituksia
Syyskuun 2023 lopussa osakerahastojen rahastopääomakanta oli 63,5 miljardia euroa ja korkorahastojen 54,8 miljardia euroa. Osake- ja korkorahastot kattavat 81 prosenttia sijoitusrahastojen koko rahastopääomakannasta. Pääomaltaan seuraavaksi suurimmat rahastotyypit ovat yhdistelmä- ja kiinteistörahastot.
Korkosijoitusten suosiosta kertoo myös se, että lähes kolme neljäsosaa institutionaalisista sijoittajista ja varainhoitajista on lisännyt sijoituksiaan korkorahastoihin viimeisten 12 kuukauden aikana.
Tämä käy ilmi kansainvälisen varainhoitoyhtiön Managing Partners Groupin (MPG) uudesta tutkimuksesta, jossa haastateltiin maailmanlaajuisia institutionaalisia sijoittajia ja varainhoitajia, joiden hallinnoimat varat ovat 245 miljardia euroa.
Korkojen merkittävä nousu viime vuoden aikana on saanut 72 prosenttia institutionaalisista sijoittajista ja varainhoitajista lisäämään korkosijoituksia, ja vajaa viidennes (19 %) on lisännyt niitä merkittävästi. 18 prosenttia sanoo suursijoittajista kertoo pitäneensä allokaation ennallaan ja 10 prosenttia on vähentänyt sitä.
Korkosijoituksista vihdoinkin tuottoa
Mikä on sitten nostanut korkorahastojen suosiota? Syy on ilmeinen: markkinakorkojen nousu.
Esimerkiksi Saksan valtion lyhyen yhden vuoden velkakirjan korko on noussut radikaalisti 1,5 vuoden aikana. Kun maaliskuun alussa viime vuonna korko oli negatiivinen lähes -0,7 prosentissa, on se noussut nyt 3,7 prosenttiin. Lyhyt korko on jopa korkeampi kuin Saksan 10 vuoden lainan 2,7 prosentin korko.
Myös Yhdysvalloissa korot ovat nousseet vauhdilla. USA:n yhden vuoden velkakirjan korko on 5,4 prosenttia, mikä on korkeampi kuin kertaakaan sitten vuoden 2000.
Mikäli korkojen nousu on nyt pysähtynyt ja vähitellen siirrytään laskevien korkojen vaiheeseen, on korkosijoittajille tiedossa hyviä tai ainakin kohtuullisia tuottoja.
OP Varainhoidon näkemyksen mukaan likvidien korkosijoitusten tuotto-odotukset ovat vuonna 2024 talouden perusskenaariossa 3 – 7 prosentin välissä. Valtionlainojen tuotto-odotus on 3,0 prosenttia, kun taas riskiä sisältävien lainojen tuotto-odotus on 5,0 prosentin tuntumassa.
”Korkojen nousu on lisännyt sijoittajien kiinnostusta erityisesti Yhdysvaltain valtion lainoihin. Korkosijoitukset tarjoavatkin nyt kohtuullisen tuoton ja hyvän suojan markkinoiden riskeille. Listatuilla markkinoilla juuri korkosijoitukset näyttävät tällä hetkellä tuovan parhaan kompensaation otetulle riskille”, sanoo OP:n strategi Jussi Hyöty.
Osakemarkkinoiden tuotto-odotukset ovat puolestaan talouden perusskenaariossa hieman yli viiden prosentin tasolla. Tuotto-odotus vaihtelee 5 – 7 prosentin välillä.
