Viime vuosina amerikkalaisiin suurin teknojätteihin panostaneita sijoittajia on palkittu ruhtinaallisilla tuotoilla.
Vuoden 2023 alusta tähän Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksi on tuottanut paikallisessa valuutassa lähes 31 prosenttia. Samaan aikaan Helsingin pörssin suurimpien yhtiöiden OMXH35-indeksi on painunut 9,0 prosenttia pakkaselle.
Pitemmällä aikavälilläkin Yhdysvaltojen pörssit ovat olleet kurssivoittajia, muistuttaa varainhoidon konkariammattilainen Hannu Angervuo sijoittajakirjeessään. Viimeisten 10-15 vuoden aikana erityisen vahvaa kurssinousua ovat saavuttaneet teknologia- ja alustayhtiöt, hän toteaa.
”Monet maailman suurimman markkina-arvon yhtiöt on perustettu vasta 2000-luvun alkuvuosina. Nyt niiden osakekannan markkina-arvot ylittävät 1000 miljardin dollarin rajan”, Angervuo toteaa.
Angervuo laskee, että kahdeksasta suurimman markkina-arvon yhtiöstä seitsemän on Yhdysvalloista ja ainoana USA:n ulkopuolisena on mukaan päässyt Saudi-Arabian öljy-yhtiö Saudi Aramco.
Noita seitsemää amerikkalaisyhtiötä on alettu kutsua nimellä mahtiseitsikoksi ja niihin kuuluvat Alphabet (Googlen emoyhtiö), Amazon, Apple, Microsoft, Tesla, Meta ja Nvidia.
Kasvu näkyy kurssikehityksessä
Teknojättien tukena ovat edelleen niiden muita S&P 500 -indeksin yhtiöitä vahvemmat fundamentit eli perustekijät. Pankkijätti Goldman Sachsin mukaan niillä on nopeampi kasvu, korkeammat voittomarginaalit, terveemmät taseet ja suhteellisesti kohtuulliset arvostukset.
”Analyytikkoarvioiden mukaan mega-cap-teknologiayhtiöt kasvattavat myyntiään 11 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla vuoteen 2025 mennessä, kun taas S&P 500:n muu osa kasvaa vain kolme prosenttia. Magnificent 7:n nettomarginaalit ovat kaksi kertaa suuremmat kuin muun indeksin marginaalit, ja konsensus odottaa, että tämä ero säilyy vuoteen 2025 asti”, Goldman Sachsin David Kostin toteaa.
Myös Angervuo nostaa esiin tuloskehityksen.
”Vanhan sanonnan mukaan niiden maiden pörssikurssit nousevat pitkällä aikavälillä eniten, joilla on parhaat aseet. Tämä murjaisu ei varmasti sovi kurssivoittajien etsimiseksi, mutta ehkä parempi totuus voisi olla: missä ovat parhaat talouden kasvu- ja tuotto-odotukset? Jo vuosia sijoittajat ovat uskoneet USA:n markkinoiden ja erityisesti teknologiayhtiöiden hyvään kasvuun ja tuloskehitykseen ja niiden mahdollistamaan kurssinousuun”, Angervuo toteaa.
Vuoden 2020 keväällä riehuneen koronakriisin pohjasta laskettu kurssinousu on ollut erityisen voimakas amerikkalaisilla osakkeilla. Angervuon mukaan Nasdaq on noussut maaliskuun 2020 pohjasta 133 prosenttia ja S&P 500 125 prosenttia, mutta Euroopan Stoxx 600 selvästi vähemmän, 73 prosenttia. Helsingin pörssin yleisindeksi OMXH on noussut 43 prosenttia ja kehittyvät markkinat euroissa 31 prosenttia.
Angervuo toteaa, että monet pörssikommentaattorit tulkitsevat Nasdaqin ja S&P 500-indeksin huimaa kehitystä teknologian ja alustayhtiöiden globaalilla läpimurrolla.
”Kun vielä 1998-2000 sijoittajat askartelivat 3G-teleyhtiöiden ja nettisivujen tekijöiden ja kännykän soittoäänien perässä. Viimeisen vuosikymmenen aikana teknologian hyödyntäminen on muuttunut yritysten normaaliksi liiketoiminnan osaksi.”
Tekoäly saattaa olla internetiäkin suurempi teknologinen harppaus
Tekoälyn voittokulku saattaa olla hyvinkin merkittävä tekijä osakemarkkinoiden kehityksen kannalta.
”Visionäärien mukaan tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnaksi aiheuttaa suuremman muutoksen kuin internetin tulo liiketoimintaan aikanaan aiheutti. Tekoälyn hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa saa aikaan paljon uusia työpaikkoja ja tehtäviä, mutta tuhoaa myös paljon työrutiinien työpaikkoja. Sijoittajat hurahtivat tekoälyä kehittävien yhtiöiden kasvumahdollisuuksiin vasta noin muutama vuosi sitten. Nyt tavissijoittaja ostaa vähintäänkin tekoälyä sisältävien yhtiöiden ETF-tuotteita”, Angervuo kuvailee.
Hyvä esimerkki tekoälybuumista on pörssikonkarin mukaan älysirujen valmistaja Nvidia, jonka osakekurssi on noussut kahden vuoden aikana noin 200 prosenttia. Kuluvan vuoden alusta Nvidian osakekurssi on noussut 52 prosenttia.
”Yhtiö myy maailman edistyneimpiä prosessoreita tekoälysovelluksia kehittäville yrityksille. Valmistus ei ole viime kuukausina pysynyt myynnin tahdissa”, Angervuo kuvailee.
USA:ssa keskustellaan vilkkaasti myös siitä, mikä on keskuspankin osuus voimakkaaseen kurssinousuun viimeisten viiden vuoden aikana.
”Onko Yhdysvaltojen pörssikurssien nousu peräisin USA:n talouden ja yhtiöiden tulosten kasvusta? Varmasti ainakin suurin osa, mutta mikä on ollut nollakorkojen ja ennätysmäisen likviditeetin ja verohelpotusten vaikutus pörssikursseihin”, Angervuo kysyy.
USA:n keskuspankki ja maan hallitus ovat joutunut viimeisen 15 vuoden aikana pelastamaan pörssit jo muutamaan kertaan.
”Nähtäväksi jää ehtivätkö keskuspankki ja hallitus imuroida markkinoilta yhteenlasketun noin 43 000 miljardin elvytystoimet ennen seuraavaa kriisiä”, pörssikonkari pohtii.
Angervuon mukaan USA:n ensi syksyn vaalit ovat sijoittajan kannalta mielenkiintoista aikaa, sillä presidentiksi uudelleen pyrkivä Donald Trump ilmoitti pörssin romahtavan, jos häntä ei valita presidentiksi.
