Marja-Leena Haapanen kertoo sijoittajatarinansa ja avaa salkkuaan

Marja-Leena Haapanen etsii kohtuullista tuottoa ja suosii globaalisti toimivia suomalaisyhtiöitä.
Helsinkiläinen Marja-Leena Haapanen on kokenut esiintyjä ja hän on vetänyt saleja täyteen ympäri Suomen. Kuva: Henri Elo
Helsinkiläinen Marja-Leena Haapanen on kokenut esiintyjä ja hän on vetänyt saleja täyteen ympäri Suomen. Kuva: Henri Elo

Kokenut sijoittaja ja Naisten Pörssiklubin perustaja Marja-Leena Haapanen esitelmöi 10.3.2025 Keski-Uudenmaan Osakesäästäjille Keravalla.

Heti alkajaisiksi Haapanen kertoi, että hänellä on aina ollut missio saada naiset sijoittamaan. Naiset ovat hänen mukaansa kiinnostuneita sijoittamisesta, mutta jostain syystä jokin pidättelee heitä.

”Paljon helpompi on tehdä kotihommia, muita harrastuksia ja käydä kuntosalilla kuin ylittää pelon alkaa sijoittamaan”, kokenut esiintyjä kertoo.

Haapanen on kotoisin Helsingin Käpylästä ja hän tekee nostalgiamatkoja sinne syreenien kukkiessa. Hän on kotoisin tavallisesta kodista, jossa ei puhuttu sijoittamisesta eikä paljon muustakaan.

”Aina piti käydä työntekoon heti kun on riittävän vanha. Minäkin olen alkanut 12-vuotiaana hoitamaan lapsia kesätyttönä. Nuorin heistä oli alle vuoden ikäinen.”

Sijoittaminen on ollut Haapasen elämässä yli 40 vuotta, vaikka muut harrastukset ovat jääneet. Hän jatkaa:

”Olin tehnyt myöskin palkkatyötä yli 40 vuotta, kunnes hyppäsin pois. Olin Fazerilla hyvässä toimessa ja mieheni aina sanoi, että älä nyt sinä vanha naakka mihinkään siitä haikaile.”

Niinpä Haapanen pysyi työssään hoitaen Fazerin liikematka-asioita travel managerina, vaikka mielessään hän halusi tehdä sijoittamiseen liittyvää.

”Sitten kävi niin, että mieheni kuoli aivan yllättäen 62-vuotiaana. Heräsin ruumiin vierestä ja olin kolme vuotta zombiena, mutta hoidin työni”, Haapanen kuvailee vaikeita aikojaan.

Hänen viesteistään välittyy, kuinka tärkeä naistenkin on pitää huolta oikeuksistaan esimerkiksi jäädessä leskeksi tai avioerossa. Hän korostaa, että paperit kannattaa laittaa kuntoon, onpa nainen tai mies, ettei tule ongelmia esimerkiksi elämän päättyessä yllättäen. Haapanen on oppinut vastaavia asioita kantapään kautta.

Keski-Uudenmaan Osakesäästäjien hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Virtanen lausui avaussanat ja toivotti Marja-Leena Haapasen tervetulleeksi. Kuva: Henri Elo

Äiti: ”Pitääkö sinun kaikki tehdä eri tavalla”

”Vajaa vuosi miehen kuoleman jälkeen minä vain hyppäsin pois ja kaikki oli ihan kauhuissaan”, Haapanen kertoo hypystään pois ison organisaation oravanpyörästä ollessaan 58-vuotias.

Ihmettelijoitä olivat muun muassa hänen esimiehensä ja oma äiti, joka kysyi, pitääkö sinun kaikki tehdä eri tavalla kuin toiset ihmiset.

Haapanen sai työnantajaltaan omasta mielestään hyvän irtisanomispaketin, kuten 25-vuotisrahan, mutta muistuttaa, että siltikään ei olisi voinut hypätä pois ilman omaa arvopaperisalkkua.

”Naisille tiedoksi ja miehille myös, että se on todella tärkeä. Koskaan ei tiedä mitä eteen tulee”, Haapanen valottaa oman salkun ja sijoittamisen tärkeyttä.

Haapaselle alkoi pikku hiljaa selvitä, että sijoittaminen on se juttu. Hän suoritti yrittäjän ammattitutkinnon.

Haapanen muistelee, kuinka hän mökillä rikkaruohoja kitkiessä mietti, että haluaa liittyä Pörssiklubiin Fabianinkadulla. Sitten hänelle selvisi, ettei pääsekään sinne, kun hänellä ei ole ”näitä kilkattimia tässä edessä”.

Oma klubi ei ollut tuolloin vielä suunnitteilla, mutta ajatus siitä alkoi muhia askel askeleelta. Naisten Oma Pörssiklubi sai päivänvalonsa vuonna 2017.

Haapanen haluaa innostaa naiset toimimaan sijoittamisen ympäristössä verkottoitumalla ja keskustelemalla. Monet eivät Haapasen mukaan uskalla puhua sijoittamisesta, mutta rohkenevat puhumaan keskenään pikku hiljaa, kun ovat kiinnostuneita samasta asiasta.

Pikku salkku ja isompi salkku

”Haluan kohtuullista tuottoa, se riittää minulle”, Haapanen avaa omaa sijoitusfilosofiaansa.

Hän sijoittaa vähän kuin allekirjoittanutkin eli suunnilleen kaikki liikenevä on kiinni pörssissä.

”Minulla on kahden salkun strategia. On pikku salkku ja isompi salkku”, nainen kertoo. Hän on erityisen kiinnostunut globaalisti toimivista suomalaisista yrityksistä.

Haapanen jatkaa: ”Minulla on joitakin ulkolaisia ja ollut matkan varrella aika montakin, joista on kyllä tullut tuottoa, mutta tykkään hirveän paljon kotimaisista yrityksistä, jotka ovat tuttuja ja joista saan lukea Hesarista, Kauppalehdestä, Arvopaperista ja Viisaasta Rahasta.”

Marja-Leena Haapanen korostaa vastuullista sijoittamista niin, että ihmisten kohtelu pitää olla tasa-arvoista riippumatta siitä, missä kohtaa organisaatiota työskentelee. Samoin eläimet ja eläinten kohtelu ovat tärkeitä. Ympäristön ja yhteiskunnan velvollisuudet pitää hoitaa, kuten päästöt ja verot.

Hän kertoo miettineensä Nordea-sijoituksensa mielekkyyttä, kun pankilla oli vuonna 2016 kohu Luxemburgin ja Panaman verojärjestelyistään asiakkaille. Vastaavasti hän on kiertänyt Kamuxin, kun yhtiöllä oli matkalaskuepäselvyyksiä listautumisen aikaan. Myöskään Oma Säästöpankki ei ole ongelmineen kiinnostanut, vaikka hän olikin listautumistilaisuudessa.

Haapanen käyttää isosta eli pitkästä salkustaan nimitystä ruumisarkkusalkku. Sen hän haluaa jättää lapsilleen perinnöksi, ellei jotain ihmeellistä tapahdu, kuten hullaantumista johonkin kaksilahkeiseen. Lyhyessä salkussa Haapanen käy silloin kauppaa mutta ei sielläkään kovin aktiivisesti.

Kun kokenut travel manager tarvitsee esimerkiksi matkarahaa, hän ottaa lyhyestä salkusta, mutta kertoo samaan hengenvetoon matkustavansa yleensä osingoilla. Haapanen on vastikään lomaillut poikansa ja lastenlastensa kanssa Kanarialla.

Marja-Leena Haapasen esitelmä kiinnosti keskiuusmaalaisia sijoittajia Keravan Viertolassa. Keskustelu oli aktiivista. Kuva: Henri Elo

Aina on noustu

Haapanen tekee joskus peliliikkeitä pitkässäkin salkussa. Hiljattain hän myi esimerkiksi Orthexin, jota oli ostanut listautumisesta mutta osake ei vain lähtenyt nousuun. Silti hän pitää tuotteita hyvinä, esimerkkinä kauniit säilytyslaatikot.

”Sitten myin Taalerin pois. Taalerissa sama juttu. Siellä oli ihanat yhtiökokoukset ennen kuin se tuli pörssiin”, hän jatkaa.

Riskeistä Haapanen muistuttaa poliittisista riskeistä ja sodasta, mutta ei ole silti pelokas. Hän ei ole keventänyt osakepainoaan ja kertoo, että hänellä on myös noin 20 000 euroa laina sijoituksia varten.

”Minulla on vahva luottamus, että kyllä ne sieltä nousee taas, kun on tarvis tai kun tuo Trump tuolla neljän vuoden jälkeen toivottavasti rauhoittuu”, Haapanen toteaa optimistisesti.

Aina on noustu ennenkin, niin tulppaanimanian jälkeen Hollannissa 1600-luvulla kuin finanssikriisin 2008-2009 jälkeen, nainen muistuttaa.

Haapanen ei ole avannut osakesäästötiliä eikä ole kiinnostunut indeksisijoittamisesta. Kryptoihin hän suhtautuu myönteisesti mutta ei ole niihin sijoittanut. Kultaankin hän on tutustunut sijoituskohteena Holmastolla, mutta ei ostanut eikä siitä niin välitä, koska se ei tuota mitään. Hänen ensisijainen kiinnostus on kotimaan osakkeissa, jotka ovat näkyvämpiä.

Naisten Pörssiklubin perustaja kertoo, että naiset pelkäävät hirveästi tappioita. Haapanen on kääntänyt ajattelun niin, että tappiot voivat olla ystäviä, koska ne voi vähentää verotuksessa voitoista. Sitä kautta tulee edes verohyöty, vaikka sijoitus jäisikin myytäessä tappiolle.

Virheistä hän mainitsee lehtien isot otsikot sekä mutut ja vatut. Otsikoiden perässä tehdään liian helposti sijoituspäätöksiä. Mutu tarkoittaa ”musta tuntuu” ja vatu ”vaimosta tuntuu”. Epävarmuuden karttaminen, tunteilu ja vitkastelu ovat myös virheitä, joita Haapanen kertoo itsekin tehneensä.

Haapasen osakkeet

Jotakin tarmokkaan naisen sijoittamisesta kertoo lyhyen salkun sisältö. Suuruusjärjestyksessä salkussa on seuraavia yhtiöitä: Fortum, Qt Group, Sampo, Investor, Mandatum, Cargotec, Orion, Microsoft, Kalmar, Nordea, Reka Industrial, Nvidia ja Alma Media. Isossa salkussa on muun muassa Wärtsilää.

Haapanen toimii tarvittaessa nopeasti. Esimerkiksi Nesteet ja YIT:t hän on myynyt, mutta on jättänyt yhden YIT:n osakkeen salkkuun ja on menossa yhtiökokoukseen kuuntelemaan. Megatrendeistä kokenut sijoittaja nostaa muun muassa lemmikit ja asetuotannon.

Kaikkiaan Haapasen lyhyestä salkusta voi päätellä, että se sisältää monipuolisesti erilaisia yhtiöitä, kuten energiaa, ohjelmistoja, teknologiaa, vakuutus- ja finanssisektoria, konepajoja ja lääkealaa. Ulkomaisista yhtiöistä salkussa on ruotsalaista Investoria ja yhdysvaltalaisia Microsoftia ja Nvidiaa.

Lopuksi Haapanen muistuttaa, että kannattaa lukea ja kuunnella paljon. ”Itse täytyy miettiä, koska silloin ymmärtää, mitä on sijoittaminen”, sijoittaja muistuttaa. Tunnusluvuista hän katsoo etupäässä velkaisuutta, oman pääoman tuottoa ja osinkotuottoa.

Kun Haapasta kuuntelee ja hänen salkkuaan katsoo, peruspilarin muodostava kotimaiset terveet, mielellään kansainvälisesti toimivat osinkoyhtiöt. Erilaisiin sijoitusmahdollisuuksiin suhtaudutaan avarasti ja ollaan uteliaita, mutta ei mennä suin päin mukaan. Ensin tutkitaan ja perehdytään.

Joissakin tilanteissa hän saattaa ostaa varsin pienistä signaaleista ja tunteella, mutta toisaalta pienet negatiiviset signaalit myös poistavat osakkeen ostoslistalta. Ehkä kaikkein arvokkaimpana ja omakohtaisimpana vinkkinä Haapasella on oman sijoitusvarallisuuden rakentaminen sukupuoleen katsomatta. Tämä lisää yksilön itsenäisyyttä ja taloudellista riippumattomuutta.

Kirjoittaja on Keski-Uudenmaan Osakesäästäjien hallituksen jäsen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Katso kommentit (3) Katso kommentit (3)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
marjat osinko osinkotuotto tuotto

Tässä Helsingin pörssin kolme kovinta osingonmaksajaa

Seuraava artikkeli
UPM paperi paperitehdas metsäyhtiö talous sijoittaminen

UPM suunnittelee isoja rakennejärjestelyjä - paperitehdas Saksassa suljetaan