Suomalainen pullonpalautusjärjestelmä on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen. Kun kauppojen myymissä juomapakkauksissa on sisällä pantti, juomapakkaukset palautuvat hyvällä prosentilla takaisin kiertoon. Pantin ansiosta juomapakkauksia ei heitetä luontoon – tai vaikka heitettäisiin, yleensä joku käy poimimassa ne nopeasti pois.
Juomapakkausten palautusjärjestelmien ylläpitäjänä toimii Suomen Palautuspakkaus Oy eli Palpa. Palpan omistavat puoliksi kaupan keskusliikkeet ja panimot. Omistajiin lukeutuvat Alko, Inex Partners, Kesko, Hartwall, Olvi ja Sinerbrychoff.
Suomalaiset ovat innokkaita palauttamaan juomapakkauksia takaisin kauppoihin. Vuonna 2024 Suomessa palautettiin yhteensä 2,33 miljardia juomapakkausta. Juomapakkauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä joko tölkkiä, lasipulloa tai muovipulloa.
Suurin osa palautetuista juomapakkauksista oli tölkkejä, sillä Palpan pisteisiin palautettiin viime vuonna yli 1,5 miljardia tölkkiä. Toisin sanoen 64 prosenttia palautetuista juomapakkauksista oli tölkkejä.
Vain noin yksi kolmasosa juomapakkauksista oli pulloja. Muovipulloja palautettiin 700 miljoonaa kappaletta ja lasipullojakin 130 miljoonaa kappaletta.
Palautettujen juomapakkausten määrä on ollut viime vuosina nousussa. Kaikkiaan suomalaiset palauttivat viime vuonna juomapakkauksia peräti 130 miljoonaa kappaletta enemmän kuin vuonna 2023.
”Pullonpalautusjärjestelmämme on hyvä esimerkki aidosti toimivasta kiertotaloudesta, jossa monet toimijat pelaavat yhteen. Tärkein tekijä yhtälössä on kuitenkin palauttaja itse. Ilman suomalaisten palautusintoa ja syvään iskostunutta palautuskulttuuriamme eivät tärkeät materiaalit pääse kiertämään uusiksi pulloiksi ja tölkeiksi”, kertoo Palpan johtaja Tommi Vihavainen.
Keskimäärin 64 euroa per suomalainen
Panttijärjestelmän ansiosta reilun kahden miljardin juomapakkauksen palautuksessa liikkuu myös reippaasti rahaa.
Palpan mukaan keskiverto suomalainen palauttaa pulloja tai tölkkejä keskimäärin 64 euron edestä vuodessa. Tuo summa kerrottuna Suomen 5,584 miljoonan väkiluvulla kertoo, että pullonpalautuksia maksettiin vuodessa noin 350 miljoonaa euroa.
Keskimäärin viime vuonna jokainen suomalainen palautti Palpan järjestelmän kautta noin 420 juomapakkausta. Palpan mukaan Suomessa on suuria alueellisia eroja palautettujen juomapakkausten määrissä.
Maakunnittain tarkasteltuna kaikista eniten pulloja ja tölkkejä palautettiin Lapissa, jossa yhtä asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta. Myös Etelä-Savo 521 palautetulla juomapakkauksella sijoittuu alueissa kärkikahinoihin. Laiskimmat palauttajat löytyvät taasen Ahvenanmaalta, jossa palautetaan vain 305 juomapakkausta asukasta kohden.
Suurista kaupungeista eniten juomapakkauksia palautetaan Porissa, jossa palautetaan 544 juomapakkausta per asukas. Pääkaupunkiseudulla juomapakkauksia palautetaan vuorostaan vähiten. Espoossa palautetaan 292 ja Helsingissä 332 pakkausta asukasta kohden.
Maakuntatasolla isot kaupungit eivät palauta innokkaasti juomapakkauksia, vaan eniten pulloja ja tölkkejä palautuu takaisin pienistä kunnista. Uudenmaan ahkerimmat juomapakkausten palauttajat asuvat Hangossa, Pirkanmaalla Pirkkalassa, Varsinais-Suomen Kustavissa ja Keski-Suomen Joutsassa.
Verohallinto: panttipullorahat voivat olla veronalaista tuloa
Vähemmin tunnettu asia juomapakkausten palauttamisesta on se, että pullonpalautuksista saadut panttipullorahat voivat olla veronalaista tuloa, jotka tulisi ilmoittaa verottajalle.
Verohallinnon johtava veroasiantuntija Nikke Jokitie kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa, että jos palauttaja on itse ostanut palauttamansa pullon tai tölkin, panteista ei tarvitse maksaa veroa.
Yhtälö muuttuu kuitenkin siinä vaiheessa, jos palauttaa jonkun muun ostamia maksamia juomapakkauksia. Jonkun muun maksamista pulloista ja tölkeistä ovat sen sijaan veronalaista ansiotuloa.
”Suomalaisen verojärjestelmän idea on, että kaikki tulot ovat veronalaisia, ellei toisin ole säädetty. Pullopantteja ei ole listattu poikkeuksiksi”, Jokitie kertoo Helsingin Sanomille.
Erilaiset toimintatavat kuin marjanpoiminnassa
Pantillisia juomapakkauksia kohdellaan siis eri tavoin kuin vaikkapa luonnonvaraisten marjojen poimimisesta saatuja tuloja. Veronmaksajien Taloustaito-lehden mukaan jokamiehenoikeudella poimitut marjat ovat kenelle tahansa myytynä verovapaata tuloa.
Itse poimitut marjat saa myydä verovapaasti kenelle tahansa tapaa katsomatta. Marjat voi myydä yksityiselle ostajalle esimerkiksi torilla, tienvarren levähdyspaikalla tai sosiaalisen median kautta. Verovapaus koskee myös yrityksille myyntiä. Itse poimitut marjat voi myydä myös vaikkapa ravintolalle tai tukkuliikkeelle ilman veroseuraamuksia.
Toisin sanoen, jos marjanpoimija poimii metsästä marjojen ohella matkaan myös pantillisen juomapakkauksen, marjamyynnistä kertyneet rahat ovat tälle verovapaata tuloa, mutta panttipullotulot tulee vuorostaan ilmoittaa verottajalle.
Ympäristösyyt yhä tärkeämpi syy palauttaa juomapakkauksia
Ympäristöasiat ja vastuullisuus näkyy myös juomapakkauksien palauttamisessa. Asia ilmenee Palpan vuonna 2022 tekemästä kyselytutkimuksesta.
Palpan kyselytutkimusten mukaan vuonna 2015 vain 31 prosenttia suomalaisista kertoi ympäristösyiden olevan tärkein syy juomapakkausten palauttamiselle, mutta vuonna 2022 lukema oli noussut jo 45 prosenttiin.
Noususta huolimatta ympäristöasiat olivat vuonna 2022 yhä vasta toiseksi tärkeimmäksi mielletty syy palauttaa juomapakkaukset takaisin kiertoon. Tuolloin 52 prosenttia vastaajista kertoi rahallisen pantin olevan edelleen tärkein motivaattori juomapakkausten palauttamiselle.
Vuoden 2025 alusta tapahtui muutos, joka vaikuttaa merkittävästi erityisesti vanhojen palautuspullojen palauttamiseen. Uuden käytännön mukaan pantin maksu perustuu yksinomaan juomapakkauksessa olevaan viivakoodiin, ja jos sitä ei ole, juomapakkauksesta ei makseta panttia.
Muutoksen seurauksena Alkosta ennen vuotta 2012 ostetut lasipullot ja vuoteen 2008 asti myydyt uudelleentäytettävät ja paksua muovia olevista muovipulloista ei makseta enää pantteja.
Pankaa vielä marjojen ja sienien kerruuki verole, sinne jääpii roskat tien laithaan, ja marjat ja sienet methään!