Suomen talousilmapiiri on ristiriitainen. Elinkustannukset kohoavat, korot pysyvät korkealla ja epävarmuus värittää tulevaisuudennäkymiä. Siitä huolimatta keittiöremontit etenevät, sähköautoja tilataan ja verkkokauppojen kampanjat ylittävät odotukset.
Verkkokauppa.com raportoi alkuvuodesta liikevaihtonsa kasvaneen tammi–maaliskuussa 2,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, yltäen 110,5 miljoonaan euroon. S-ryhmä puolestaan tiedotti marketkaupan myynnin kasvaneen 2,7 prosenttia ja Prisma.fi-verkkokaupan myynnin jopa kaksinkertaistuneen viime vuoteen verrattuna.
Samaan aikaan Tilastokeskuksen maaliskuun kuluttajaluottamusbarometrin mukaan vain 11 prosenttia suomalaisista pitää hetkeä otollisena isoille hankinnoille, kuten kodinkoneiden tai huonekalujen ostolle. Silti moni toimii toisin ja tekee edelleen merkittäviä ostoksia.
Talous vuonna 2025 ei elä vain euroilla – vaan myös tunteilla.
Ostaminen tunteiden säätelykeinona
Yhä useammin ostaminen ei ole rationaalinen valinta tarpeeseen, vaan reaktio tunnetilaan. Epävakaassa maailmassa kulutus toimii keinona palauttaa hallinnan tunne, lievittää stressiä tai vahvistaa identiteettiä.
Psykologi Maarit Lassander muistuttaa Sydänliiton artikkelissa, että taloudellinen hyvinvointi ei synny pelkistä tuloista. Yhtä tärkeitä ovat kokemukset turvallisuudesta, hallinnasta ja riittävyydestä. Ostopäätös voi siis täyttää psykologisen tarpeen, ei niinkään käytännön tarpeellisuutta.
Joskus ostos – olipa se uudet lenkkarit tai nopea tilaus verkosta – tuo hetkeksi helpotusta. Se voi antaa tunteen kontrollista, vaikka taustalla oleva stressi, epävarmuus tai ulkopuolisuuden tunne ei katoa.
Digitaalinen ärsyke, tunneperäinen päätös
Tunneostamista kiihdyttää digitaalinen ympäristö. Sosiaalinen media ja digimarkkinointi reagoivat käyttäjän mielialaan lähes reaaliajassa. Algoritmit tarjoavat juuri oikeanlaista sisältöä – usein hetkinä, jolloin emme edes harkitse ostamista.
Verkko-ostokset eivät aina vastaa käytännön tarpeita. Ne voivat olla symbolisia eleitä: hetken lohtuja, identiteetin rakennuspalikoita tai keinoja kuulua joukkoon. Sosiaalinen media ruokkii vertailua, vertaispainetta ja hyväksynnän tarvetta – ja nämä tunteet ohjaavat kulutuskäyttäytymistä entistä enemmän.
Kun tunne ohjaa kulutusta, seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Kuluttamisesta tulee stressin säätelykeino, mikä tekee siitä vaikeammin hallittavaa – niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Se voi johtaa ylivelkaantumiseen, taloudelliseen eriarvoisuuteen ja kasvavaan mielenterveyskuormaan.
Tunne voi olla sijoituspäätöksen takana
Tunteet näkyvät myös sijoittamisessa. Käyttäytymistaloustieteen mukaan erityisesti moni piensijoittaja toimii epävarmoina hetkinä impulsiivisesti. Somehype, FOMO-ilmiöt ja nopeat liikkeet markkinoilla voivat ohjata päätöksiä, jotka eivät nojaa analyysiin – vaan tunnetilaan. Sijoittaminen voi joskus olla keino hallita epävarmuuden tunnetta, ei niinkään osa pidempää suunnitelmaa.
Toisaalta osa suomalaisista toimii päinvastoin: kulutusta hillitään, säästöjä kasvatetaan ja omaa taloutta suojataan. Sekin kumpuaa usein tunteista – varovaisuudesta, epävarmuudesta tai hallinnan tarpeesta.
Miltä näyttää tunneälykäs talous?
Tunnepohjaisen kulutuksen tunnistaminen on ensimmäinen askel sen hallintaan. Oman rahankäytön tarkastelu, impulsiivisten ostosten syiden pohtiminen ja ostotilanteiden tiedostaminen voivat lisätä taloudellista resilienssiä ja kykyä tehdä viisaita päätöksiä myös tunnekuohuissa.
Tämä ei tarkoita tunteiden kieltämistä – vaan niiden ymmärtämistä.
Yrityksillä on tässä kehityksessä vaikutusvaltaa. Personoitu markkinointi osuu usein hetkiin, jolloin kuluttaja on alttiimmillaan. Voisiko brändi rakentaa suhdetta myös tukemalla harkittua ja kestävää kuluttamista? Voisiko tunneäly näkyä markkinoinnissa, viestinnässä ja liiketoimintastrategiassa?
Tunteiden tunnistaminen ei tee päätöksistä heikompia – päinvastoin, se voi tehdä niistä viisaampia. Vuoden 2025 taloudessa tunne ei ole enää kulissien takana. Se on näkyvä osa päätöksentekoa, ostoskoria ja yhteiskunnallista keskustelua.
Säästäminenkin voi olla tunnepäätös, aivan kuten ostaminen. Erona ei ole tunne tai järki, vaan itsetuntemuksen taso. Tiedostettu päätös voi pohjautua tunteeseen ja silti olla viisas. Talous ei vaadi tunteettomuutta, vaan tunneälyä.