Vauvaraha on kunnallinen kertaluonteinen rahallinen etuus, jonka osa Suomen kunnista maksaa perheille vauvan syntymän yhteydessä. Vauvarahan tarkoituksena on tukea lapsiperheitä ja kannustaa perheitä jäämään kuntaan tai muuttamaan sinne.
Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan jo 64 kuntaa maksaa vauvarahaa – suurimmillaan 10 000 euroa per lapsi. Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään keinoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita.
Vastasyntyneitä muistavia kuntia oli yhteensä 118 eli noin 40 prosenttia kaikista kunnista.
Kunnilla oli käytössään erilaisia muistamisen muotoja, ja monissa kunnissa yhdistettiin useita muistamisen muotoja. Vauvarahan lisäksi kunnat tarjoavat lahjakortteja, palveluseteleja ja kulujen maksuja sekä tavaralahjoja.
Selvityksen mukaan vauvarahaa maksetaan pääasiassa pienissä kunnissa. Keskimäärin vauvarahaa maksavissa kunnissa oli 3000 asukasta. 75 prosenttia vauvarahaa maksavista kunnista oli alle 5000 asukkaan kuntia.
Yhdessäkään yli 20 000 asukkaan kunnassa ei makseta vauvarahaa. Kuusamo on asukasmäärältään suurin kunta, joka maksaa vauvarahaa.
Vauvarahaa suurimmillaan jopa 10 000 euroa
Vuonna 2025 vauvarahaa maksoi 64 kuntaa, mikä on kuusi kuntaa enemmän kuin vuonna 2022. Vuoteen 2019 verrattuna nousua on tullut reippaammin, sillä tuolloin vauvarahaa maksoi 29 kuntaa.
Tuoreen selvityksen mukaan vauvarahan suuruus vaihtelee 100 eurosta 10 000 euroon. Yhteensä 28 kuntaa maksaa kuitenkin vähintään 1 000 euroa vauvarahaa.
Suurimmat vauvarahat ovat Miehikkälässä ja Luhangassa, joissa kummassakin vauvarahan kokonaissumma on 10 000 euroa. Näissä kunnissa perheelle maksetaan vauvarahaa vuosittain 1000 euroa kymmenen vuoden ajan.
Seuraavaksi suurimpia vauvarahasummia maksetaan Tervolassa ja Vesannolla. Tervolassa 6000 euroa, joista ensimmäisenä elinvuonna 2000 euroa ja tämän jälkeen 1000 euroa neljän vuoden ajan. Myös Vesanto maksaa 6000 euroa: 1000 euroa vuodessa kuuden vuoden ajan. Simon ja Vetelin kunnat maksavat 5000 euroa: 1000 euroa viiden vuoden ajan.
Uusia vauvarahan käyttöön ottaneita kuntia vuoden 2022 jälkeen ovat Hailuoto, Kemiönsaari, Kittilä, Kuusamo, Muonio, Nousiainen, Outokumpu, Ruovesi, Laihia, Posio, Sotkamo, Sysmä, Vimpeli, Parkano, Perho, Saarijärvi ja Urjala.
Muutosta on tapahtunut myös toiseen suuntaan. Neljä kuntaa, jotka maksoivat vauvarahaa vuonna 2022, ovat lopettaneet vauvarahan maksamisen kokonaan. Nämä ovat Kemi, Lestijärvi, Ranua ja Ähtäri.
Maakunnallisesti tarkasteltuna eniten vauvarahaa maksettiin Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.
Lahjakortit, palvelusetelit ja kulujen maksaminen
Kunnista 18 muistaa perheitä lahjakortilla, palvelusetelillä tai maksamalla tiettyjä kuluja, kuten sairaalapäivämaksuja. Lahjakorttien ja seteleiden arvo vaihtelee 100–500 euron välillä.
Monessa kunnassa lahjakortit on tarkoitettu käytettäväksi paikallisissa yrityksissä, ja niitä kannustetaan käyttämään lapsiperheiden hyvinvointia lisäävissä palveluissa.
Kolmessa kunnassa palvelusetelit oikeuttavat lapsiperhepalveluiden kaltaisiin palveluihin. Lisäksi vastasyntyneiden kuluja maksetaan esimerkiksi Taivassalossa, joka tarjoaa kolmen päivän hoidon sairaalassa.
Tavaralahjoilla taas vastasyntyneitä muistaa 35 kuntaa. Lahjat oat vpääsääntöisesti symbolisia muistamisia, kuten leluja, kirjoja tai vaatteita. Usein ne kytkeytyivät kuntaan jollakin tavalla.
Esimerkiksi Naantali lahjoittaa muumipipon, ja Sastamalassa perhe saa Mauri Kunnaksen vauvakirjan.
Monessa kunnassa vastasyntynyt saa vauvapaketin tai niin sanotun rotinakassin, joka sisälsi esimerkiksi erilaisia vauvoille suunnattuja vaatteita, lorukortteja ja leluja. Osassa kuntia näiden tavaralahjojen antaminen tapahtuu yhteistyössä esimerkiksi seurakuntien, yritysten tai yhdistysten kanssa.
Eniten tavaralahjoja, lahjakortteja, palveluseteleitä ja kulujen maksamista annetaan Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.
Lue myös tämä: Lapsikorotuksen poisto leikkaa työttömien lapsiperheiden päivärahaa