Geoffrey Hintonia kutsutaan usein “tekoälyn kummisedäksi”, ja hän on yksi tekoälyn kehityksen vaikutusvaltaisimmista hahmoista.
Brittiläis-kanadalainen kognitiotieteilijä ja tietojenkäsittelytieteilijä Hinton on tekoälyssä käytettävien neuroverkkojen uranuurtaja ja nykyisen syväoppimisen perustaja. Hänen työnsä, kuten takaisinkytkentäalgoritmin kehittäminen ja läpimurto AlexNet-mallin kanssa, ovat tuoneet hänelle muun muassa Turing-palkinnon, jota usein kutsutaan tietojenkäsittelytieteen Nobeliksi.
Hinton sai vuonna 2024 aidon Nobelin fysiikan palkinnon yhdessä John J. Hopfieldin kanssa. Palkinto myönnettiin heille perustavanlaatuisista löydöksistä ja keksinnöistä, jotka mahdollistavat koneoppimisen hyödyntämällä keinotekoisia neuroverkkoja.
Vuoteen 2023 asti Hinton työskenteli sekä Googlessa että Toronton yliopistossa, mutta jätti Googlen voidakseen puhua avoimemmin tekoälyn nopeaan kehitykseen liittyvistä riskeistä.
Viime vuosina Hintonin suhtautuminen tekoälyyn on muuttunut optimismista syvään huoleen.
Hinton varoittaa nyt, että tekoälyn kehityksen kiihtyminen tuo mukanaan ennennäkemättömiä vaaroja. Hänen pahimmassa dystopiassa tekoälystä tulee mahdollisest eksistentiaalinen riski ihmiskunnalle. Eksistentiaalinen riski tarkoittaa tässä yhteydessä uhkaa, joka voi joko aiheuttaa koko ihmiskunnan sukupuuton tai pysyvästi ja peruuttamattomasti estää ihmiskunnan mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen.
Hintonin huoli ei ole vain teoreettinen: hän viittaa tekoälyagenttien syntyyn, jotka kykenevät itsenäiseen toimintaan ja päättelyyn, ja joiden hän uskoo voivan ohittaa ihmisen älykkyyden paljon aiemmin kuin aiemmin on arvioitu. Se tapahtuu mahdollisesti jo seuraavan vuosikymmenen aikana.
Tekoäly saattaa luoda omat vaaralliset tavoitteensa
Yksi Hintonin suurimmista huolenaiheista on mahdollisuus, että superälykkäät tekoälyjärjestelmät kehittävät tavoitteita, jotka eivät ole linjassa ihmiskunnan etujen kanssa.
Toisin kuin ihmiset, joita ohjaavat biologiset tarpeet kuten selviytyminen ja sosiaaliset suhteet, tekoäly voi ohjelmoitua – tai jopa oppia itsenäisesti – tavoittelemaan päämääriä, jotka maksimoivat sen oman vallan tai vaikutusvallan. Hinton pelkää, että jos tekoälyjärjestelmät alkavat priorisoida vallan kasvattamista muiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ihmiskunta voi menettää kykynsä hallita niitä.
Hinton nostaa esiin myös pahantahtoisten ihmisten aiheuttamat riskit. Hän varoittaa, että tekoälyä voidaan käyttää aseena kyberhyökkäyksissä, disinformaatiokampanjoissa ja jopa uusien biologisten aseiden luomisessa.
Tekoälyn kyky tuottaa erittäin kohdennettua poliittista propagandaa tai järjestää kehittyneitä tietojenkalasteluhyökkäyksiä uhkaa demokratian ja digitaalisen turvallisuuden perustaa.
Hinton kiinnittää huomiota siihen, että tekoälyn digitaalinen luonne mahdollistaa tiedon välittömän kopioimisen ja levittämisen lukemattomille “klooneille”. Tämä ominaisuus tekee tekoälystä paitsi nopean oppijan myös eräällä tavalla digitaalisesti kuolemattoman.
Tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat eksistentiaalisten uhkien ulkopuolelle. Hinton ennustaa massiivista työpaikkojen katoamista, kun tekoälyjärjestelmät päihittävät ihmisen yhä useammalla alalla, lakipalveluista asiakaspalveluun.
Geoffrey Hinton vaatii nopeita toimia
Vaikka hän tunnistaa mahdollisuuden taloudellisiin ratkaisuihin, kuten perustuloon, hän epäilee, pystytäänkö niillä ratkaisemaan laajempia psykologisia ja yhteiskunnallisia häiriöitä, joita laajamittainen työttömyys ja tarkoituksen katoaminen aiheuttavat.
Hintonin varoitukset ovat johtaneet hänet vaatimaan nopeita toimia monella rintamalla.
Hän peräänkuuluttaa merkittäviä julkisia investointeja tekoälyn turvallisuustutkimukseen, kansainvälisiä sopimuksia autonomisten aseiden väärinkäytön estämiseksi sekä yritysten painopisteen siirtämistä lyhyen aikavälin tuotoista pitkäaikaiseen turvallisuuteen. Hän on erityisen huolissaan tehokkaiden tekoälymallien avoimesta julkaisemisesta, verraten sitä ydinmateriaalien hallitsemattomaan levittämiseen.
Vaikka Hinton on itse ollut luomassa nykyisen tekoälyn perusratkaisuja, hänen viestinsä on selvä: maailman on tunnustettava eksistentiaalinen riski ja toimittava päättäväisesti.
”Meidän on tunnustettava, että tämä on eksistentiaalinen uhka ja meidän on kohdattava mahdollisuus, että ellei tehdä pian jotain, olemme lähellä loppua”, hän varoittaa.
Juttua täydennetty Hintonin saamalla fysiikan Nobel-palkinnolla. Lisäys tehty 30.6.2025 klo 20.00.
Hän sai kyllä ihan oikean, fysiikan Nobel palkinnon vuonna 2024.
”Geoffrey Hinton Nobel Prize in Physics 2024”