Presidentti Donald Trumpin temput eivät enää heiluta pörssikursseja huhtikuussa nähdyllä vauhdilla.
Nyt sijoittajille päänsärkyä aiheuttaa valtioiden holtiton velkaantuminen ja sen vaikutukset turvallisiksi koettuihin pitkiin lainoihin.
Valtioiden lainat on sijoittajien keskuudessa koettu varmoiksi sijoituksiksi, ainakin siltä osin, että niistä saisi sijoitetut rahat takaisin korkoineen. Historia kuitenkin opettaa, että inflaation vaikutus kannattaa myös miettiä ennen pitkiin lainoihin sijoittamista. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Presidentti Trump jopa ehdotti muutamia viikkoja sitten, että kaikki ne maat, joilla on USA:n kaupassa suuri ylijäämä, joutuisivat sijoittamaan ylijäämän verran USA:n valtion sadan vuoden mittaiseen valtion lainaan. Ehdotus vaiettiin markkinoilla lähinnä Trumpin päivittäiseksi hölynpölyksi.
Perjantaina USA:n suurimman pankin, J.P. Morgan Chasen, pääjohtaja Jamie Dimon säikytti sijoittajia puhuessaan markkinoille.
”Oletteko valmiita uuteen pankkikriisiin?” Jamie Dimon varoitti sijoittajia velkamarkkinoiden tulevista ongelmista. Lähinnä hän tarkoitti valtioiden, muun muassa Yhdysvaltojen velkamarkkinoiden tulevista ongelmista, mikä johtaa pitkien lainojen korkojen nousuun.
Jamie Dimonin mukaan seuraava pääomamarkkinoiden ongelma on siis valtioiden velkaantumisen aiheuttamat ongelmat sijoittajille.
Kansainvälinen valuuttarahasto on jo pitkään varoittanut valtioiden liian suureksi painuneen velan johtavan talouskasvun heikkenemiseen ja korkojen nousuun. Valtioiden lainojen korkojen nousu johtaa myös yrityslainojen korkojen nousuun, etenkin jos heikko talouskasvu johtaa talouden taantumaan. Yleensä liika velka on maksatettu inflaatiolla tai sotimalla.
Valtioiden velkaantuminen kasvattaa korkomenoja, mikä on pois valtioiden kyvystä investoida ja antaa ylimääräisiä verohelpotuksia. Toki markkinoilla parhaillaan väitellään, miten suuret verohelpotukset voivat olla, että niin sanotut talouden dynaamiset vaikutukset paikkaavat verotulojen aiheuttaman aukon valtion budjetissa.
Jos valtioiden liika velkaantuminen siis laskee talouskasvua ja nostaa korkotasoa, aiheuttaa se sijoittajille myös saada korkeampi tuotto valtionlainoista. Sijoittajien tuottovaatimuksen nousu laskee osakekursseja, jos tulosten paraneminen ei kompensoi korkojen nousun aiheuttamaa tuottovaatimuksen nousua.
Tuossa on periaatteessa yksi mahdollinen ulospääsy ongelmasta ilman korkojen välitöntä nousua; FED voisi työllisyyyden turvaamisen nimissä ostaa liittovaltion velkakirjoja hieman finanssikriisin tyyliin, mutta tällä kertaa ongelma on se että jo lähtötilanteessa on voimakkaita inflaatiota kiihdyttäviä tekijöitä, kuten tullit.
Lisäksi nykyinen ”finanssipolitiikka” Yhdysvalloissa on jo itsessään valtava ongelma dollarin aseman kannalta.
Mikäli FED lähtee kikkailemaan, niin paineet ottaa jotain muuta kuin dollari kansainväliseksi varantovaluutaksi ja raaka-kaupan maksuvälineeksi kasvavat.
Toivottavasti FED pysyy aikuisten käsissä.
Valtiot voivat kyllä ottaa lainaa kunhan poliitikot huolehtivat siitä, että valtion velkasuhde ei kasva. Ongelma on poliititkot, joille tämän ymmärtäminen tai hyväksyminen näyttää olevan vaikeaa.
Ei Kiiski ihan väärässäkään ole. Edellinen pankkikriisi johtui siitä että poliitikot ja keskuspankki joutuivat pelastamaan pankkeja, jotka olivat ottaneet aivan tolkuttomia riskejä asuntomarkkinoiden ympärille rakennetuilla johdannaismarkkinoilla.
Kaiken huippu oli se, että mitään seurauksia pankeille ei siitä koitunut. Edes johtajien bonukset eivät kutistuneet.
Jokaisen pankkituesta päättävän poliitikon pitäisi perehtyä finanssikriisin historiaan ja EDES vaatia merkittävää osaa pankin osakekannasta tuen vastineeksi.
Isoja pankkeja valitettavasti ei kannata laskea nurin, eli markkinatalouden normaali toimiminen pankkikriisin tapauksessa aiheuttaa aina tolkuttoman tuhon talouteen ja valtavasti työttömyyttä, mutta vastikkeettoman rahan (veronmaksajien tai keskuspankin) kylväminen talouteen on myös ongelma.