
Kaksi kansainvälistä öljykriisiä 1970-luvulla nosti inflaation ja keskuspankin ohjauskorot 20 prosentin korkeuksiin. Kansainvälinen talous ajautui stagflaation, missä talouskasvu häipyi, mutta tilalle tuli kova hintojen nousu. Sijoittajien reaalinen tuotto S&P 500-indeksillä mitattuna jäi kovin vaatimattomaksi.
1980-luku oli amerikkalaisille osakesijoittajille hyvää aikaa, mitä ruokki myös voimakas ja pitkään jatkunut korkojen lasku.
Pitkä kurssinousu katkesi yllättäen mustana maanantaina 19. lokakuuta 1987. Pörssien pudotus alkoi Hong Kongin pörssistä, minkä seurauksena Euroopan pörssit painuivat voimakkaasti. USA:ssa Dow Jones-indeksi romahti päivän aikana 22,6 prosenttia. Pörssien kaupankäyntijärjestelmiin tehtiin sulakejärjestelmiä, jotka estävät suurempia kertaromahduksia keskeyttämällä kaupankäynnin joksikin aikaa.
1980-luvun härkämarkkina kesti vuoden 1982 lopulta aina vuoden 1987 kevääseen yhteensä 148 kuukautta.
Historian toiseksi pisin (131 kuukautta) härkämarkkina alkoi vuoden 2002 syksyllä ja se eteni aina 2009 syksyyn saakka, jolloin kansainvälinen finanssikriisi yllätti sijoittajat ympäri maailman. Kansainvälinen finanssikriisi sai maailman suurten maiden keskuspankit pelastamaan markkinat pumppaamalla ennätysmäärän likviditeettiä markkinoille ja laskemalla korkoja.
EU-koki oman talouskriisin vuosina 2010-2012, jolloin lähinnä Kreikka ja muut velkaantuneet eurooppalaiset valtiot ajautuivat talousongelmiin. Eurokriisin vuosina eurooppalaiset osakesijoitusten tuotot jäivät jälkeen esimerkiksi amerikkalaisten verrokkiyhtiöiden tuotoista. Eurokriisi talttui vasta EKP:n pääjohtaja Mario Draghin pelastettua euron historiallisella lauseella: euro pelastetaan millä hinnalla tahansa.
Vuoden 2020 alkukuukausina puhkesi ennen näkemätön terveydellinen koronakriisi, mikä pudotti osakehintoja ympäri maailman noin kolmanneksella. Keskuspankit torjuivat kriisiä jälleen nollakoroilla ja lisäämällä markkinoille likviditeettiä. Koronakevään jälkeen uusia kurssiennätyksiä kirjattiin vuoden 2020 loppuun mennessä Yhdysvalloissa ja Euroopassa vuoden 2021 alkupuolella.
Vuosina 2024-2025 kansainvälisten sijoittajien ongelmina ovat olleet Japanin jenin vuosikymmeniä kestänyt matalalla korolla rahan lainaaminen ja sijoittaminen parempaa tuottoa antaviin kohteisiin. Näiden carry tradien hyödyntäminen koki kolauksen, kun korot Japanissa alkoivat nousta ja USA:n osakemarkkinoilla koettiin laskuja.
Presidentti Donald Trumpin uusi toimikausi vuoden 2025 alussa sai USA:n osakemarkkinat nousemaan uusiin ennätyksiin tammikuussa. Sijoittajille tuli vettä niskaan, kun Trump ilmoitti kauppakumppaneille asetettavista kauppatulleista huhtikuun alussa.
Perjantaina 4. heinäkuuta 2025 presidentti Trump lupasi ilmoittaa 10-50 prosentin tulleista niille maille, jotka eivät ole vielä tehneet kauppasopimusta.
Sijoittajien ajankohtainen synkkä pessimistinen ajatus maalaa kuvaa USA:n nopeasta ylivelkaantumisesta, mikä voisi johtaa maan velan luottoluokituksen alentamisiin ja rahan pakenemiseen turvallisempiin kohteisiin Eurooppaan ja Aasian kasvukeskuksiin.
USA:n S&P 500-indeksin on tässä kuvassa putoavan nykyiseltä noin 6200 pisteen tasolta noin 5000 pisteen tasolle. Kyse olisi siis noin 20 prosentin kurssikorjauksesta USA:n osakemarkkinoilla.
Viime viikkoina markkinoilla on vahvistunut käsitys myös toisenlaisesta, positiivisesta talouden kuvasta, missä ”Big and Beautiful Bill” eli torstaina hyväksytty suuri lakipaketti antaisi Yhdysvaltojen taloudelle uuden potkun, suurten verohelpotusten vauhdittamana. Markkinoilla vallitsee kuitenkin käsitys, ainakin Elon Muskilla, että kyseinen paketti tuhoaa maan talouden suuren velkaantumisen myötä.

Talouspaketti lisäisi kymmenen vuoden aikana liittovaltion velkataakkaa yli 3000 miljardilla dollarilla. Nyt USA:n velka noin 36 000 miljardia dollaria ja lähes 120 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Torstaina hyväksytty lakipaketti tuo myös verohelpotuksia ja niiden mukana uuden talouden kukoistuksen kauden talouden dynaamisten vaikutusten kautta.
Kansainväliset sijoittajat ovat yllättyneet USA:n dollarin arvon laskusta alkuvuoden aikana. Tätä suurempi nopea dollarin arvon lasku nähtiin viimeksi vuonna 1973. Torstaina valtiovarainministeri Scott Bessent vähätteli dollarin noin 15 prosentin nopeaa arvon laskua toteamalla: USA:n dollarin halpenemisella ei ole mitään vaikutusta USA:n edelleen jatkuvan vahvan dollarin politiikkaan.
Euroalueen sijoittaja tietysti ihmettelee Bessentin kommenttia, sillä vuoden alusta S&P 500-indeksi on tuottanut dollareissa noin kuusi prosenttia mutta euroissa noin 10 prosenttia miinusta.
Perjantaina kuului myös kummia, sillä EKP varoitti kuuman kesän voivan aiheuttaa euroalueen inflaation kiihtymisen, mikä jarruttaa Euroopan talouskasvua. Poikkeuksellisen kuumana kesänä 2022 ruoka kallistui 0,4-0,9 prosentin vauhdilla, mikä näkyi Saksan talouskasvun hidastumisena. EKP aikoo tulevaisuudessa ottaa tarkemmin huomioon ilmastoon liittyvät talousriskit ohjatessaan rahapolitiikkaa.
Sijoittajan tulevista ongelmista ei taida puuttua enää kuin heinäsirkat.
Mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu juttu.
Aika näyttää voivatko teknologiajätit jatkaa kasvuaan, vaikka Yhdysvaltojen kansantalouden kasvuvauhti hidastuisi tai kääntyisi negatiiviseksi.
Ajattelin sitä Bessentin lausuntoa niin että vähätteli muutosta virkansa puolesta. Pitäisin kuitenkin hyvänä jos mies jatkaisi tehtävässään, jotta kabinetissa olisi yksi aikuinen enemmän.
Ilmeisesti Trumpin pään kääntäminen on ihan oma operaationsa.
Uskaltaisin väittää, että nopeat käänteet ovat jo nyt nakertaneet maailman suurimman kansantalouden sijoittajamielikuvaan.