Presidentti Donald Trump ilmoitti 100 prosentin tullista, jonka on määrä astua voimaan 1. lokakuuta. Tullin tarkoitus on pakottaa lääketeollisuuden tuotanto takaisin Yhdysvaltoihin.
Seurauksena on kuitenkin uhka kustannusten noususta, toimitusketjujen häiriöistä sekä pääomavirtojen kiihtymisestä pois Yhdysvaltain markkinoilta, varoittaa finanssitalo deVere Groupin toimitusjohtajalta Nigel Green sijoittajakirjeessään.
Trumpin toimenpide heikentää juuri niitä tavoitteita, joiden nimissä se on perusteltu.
”Näin korkea tulli vaikuttaa laajasti koko terveysalan talouteen globaalisti. Sen sijaan, että päätös käynnistäisi tuotannon uudelleennousun Yhdysvalloissa, se pikemminkin vähentää investointihalukkuutta, voimistaa inflaatiopaineita ja ohjaa pääomia kohti markkinoita, jotka pysyvät avoimina ja ennustettavina”, Green toteaa.
Panokset ovat isot.
Yhdysvaltojen lääketuonnit ovat kasvaneet yli 200 miljardiin dollariin vuodessa, mikä kuvastaa tiiviisti kytkeytynyttä globaalia tuotantojärjestelmää, jota ei voi korvata nopeasti. Vaikuttavat aineet ja keskeiset komponentit voivat ylittää rajoja useita kertoja, ennen kuin lopullinen valmiste on potilaalla.
”Vuosikymmenten aikana rakennettua erikoistunutta infrastruktuuria ei pystytä rakentamaan uudestaan yhdessä yössä, ja sijoittajat ymmärtävät tämän realiteetin paremmin kuin poliitikot”, Green toteaa.
Tulli tulee aikana, jolloin Yhdysvallat jo kamppailee kohoavien terveyskulujen ja jatkuvien lääkepulien kanssa. Greenen mukaan analyytikot odottavat reseptihintojen nousevan nopeasti, kun maahantuojat ja jakelijat siirtävät lisäkustannuksen hintoihin.
Green painottaa inflaation kiihtymisen riskiä ja arvelee, että kansainväliset sijoittajat hakeutuvat entistä enemmän dollariin nähden vahvistuviin valuuttoihin ja niihin lääkealan keskuksiin, joissa kaupankäynti on vakaampaa ja ennustettavaa.
”Sijoituspainotukset ohjautuvat alueille ja yrityksiin, jotka eivät ole Yhdysvaltain kauppapolitiikan armoilla.”
Laajemmin katsottuna Trumpin hallinnon päätös ulottaa kansallisen turvallisuuden nimissä sääntelyä myös robotiikkaan, teollisiin koneisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin. Lääkkeet ovat vain yksi rintama laajemmassa kauppasodassa.
Signaali markkinoille on selvä: Yhdysvallat on valmis käyttämään tulleja aseena kriittisillä sektoreilla. Se lisää vastatoimien riskiä ja rikkoo toimitusketjuja, mikä kasvattaa juuri sellaista epävarmuutta, jota pitkäjännitteiset sijoittajat välttävät”, Green toteaa.
Sijoittajien strategiat ovat jo siirtymässä tähän suuntaan, sillä vakaat, avoimet markkinat ja vahva lääketeollisuuden infrastruktuuri houkuttelevat uutta pääomaa kehittyviin talouksiin. Greenen mukaan näiden maiden valuutat voivat vahvistua, kun pääomat jakautuvat pois dollarista.
”Sijoitukset todennäköisesti suuntautuvat yrityksiin ja maihin, joita Yhdysvaltain kauppapolitiikka ei koske.”
Green muistuttaa, että lääketeollisuuden tutkimus ja tuotekehitys nojaa ennustettaviin, kansainvälisiin panoksiin. Jos nämä ketjut murtuvat, toimitusviiveet tai kustannusylitykset heijastuvat koko terveyspalvelujärjestelmään ja lopulta potilaisiin.
”Sijoittajat arvioivat myös toisen asteen vaikutuksia: lääkepulan uhat heikentävät tuottavuutta, työmarkkinoita ja yleistä luottamusta talouteen”, hän toteaa.
Green korostaa, että vaikka viranomaiset lupaavat nopeaa kotimaan tuotantoa, todelliset rakenteelliset esteet ovat mittavat. Kehittyneiden lääkelaitteiden rakentaminen vie vuosia ja vaatii miljardeja pääomaa sekä globaalia osaamista, jota ei voi julistaa syntyväksi lainsäädännöllä.
Markkinoiden reaktio on nopea, koska pääoma vihaa epävarmuutta: tuontitullit ratkaisevassa sektorissa ajavat sijoittajia kohti talouksia ja aloja, joissa poliittinen riski on matalampi.
Lopputuloksena voi olla täysin päinvastainen ilmiö tavoitteisiin nähden – investoinnit siirtyvät Yhdysvalloista ulkomaille, Green summaa.
