Sähkönsiirron tehomaksu tarkoittaa sähkölaskun osaa, joka perustuu siihen, kuinka paljon sähköä asiakas käyttää samanaikaisesti, eli hetkelliseen huipputehoon. Tehomaksulla asiakas maksaa sähköverkkoon tarvitsemastaan tehosta, ei pelkästään siirretyn energian (kWh) määrästä, vaan siitä, minkä verran sähkötehoa käytetään suurimmillaan esimerkiksi yhden tunnin tai 15 minuutin aikana.
Maksun suuruus määräytyy suurimman samanaikaisen kulutushuipun mukaan: jos esimerkiksi asiakas lämmittää saunaa, lataa sähköautoa ja käyttää sähkölämmitystä yhtä aikaa, hetkellinen tehontarve kasvaa ja tämä nostaa tehomaksua.
Tehomaksun käyttöönotolla pyritään ohjaamaan kulutusta tasaisemmaksi, vähentämään sähköverkon investointitarvetta ja mitoitustarvetta sekä kattamaan niiden hetkien kustannuksia, jolloin verkosta otetaan paljon tehoa yhtä aikaa.
Tehomaksulla pyritään siis kannustamaan siihen, että suuritehoisia laitteita ei käytetä samanaikaisesti, jotta lisämaksuja ei synny turhaan.
Taloyhtiöt maksavat turhia sähkönsiirron maksuja
Sähkönsiirron tehomaksut ovat puhututtaneet taloyhtiöissä pitkin vuotta. Hämmennystä ei auta se, että määräytymisperusteet ovat monimutkaisia, ja eri verkkoyhtiöiden käytännöt vaihtelevat merkittävästi, jolloin kokonaisuus on usein vaikeasti hahmotettava.
Moni taloyhtiö myös maksaa tehomaksua tietämättään, ilman että sen sähkönkulutus edellyttäisi maksua, kertoo Isännöintiliitto tiedotteessaan.
Syynä saattaa olla, että kiinteistön sähkömittarin etuvaroke on mitoitettu varmuuden vuoksi liian suureksi.
”Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan yli kolmannes isännöitsijöistä hallinnoi taloyhtiöitä, joissa tehomaksu on käytössä. Monissa näistä tehomaksut ovat nostaneet kiinteistösähkön kokonaiskustannuksia merkittävästi”, toteaa tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Tehomaksu tulee usein maksettavaksi, jos mittarin etuvaroke on yli 3×63 ampeeria. Myös siinä tapauksessa, vaikka kiinteistön sähkönkulutus olisi pienempää.
Isännöitsijä 2025 -palkinnon voittanut isännöitsijä Jonna Kärki Karelian Kiinteistötili Oy:stä, on törmännyt työssään tehomaksuihin.
Isännöitsijän oivallus säästi taloyhtiöltä tuhansia euroja
”Tärkeintä on tietää, mistä maksetaan. Haluan kannustaa tarkistamaan, onko taloyhtiön järjestelmät tarpeeseen nähden linjassaan, eikä makseta tietämättä turhasta”, Kärki huomauttaa.
Isännöitsijän mukaan tämä tarkistus voi tuoda taloyhtiölle huomattavia säästöjä ilman suuria investointeja.
Jos varoke on tarpeettoman iso, taloyhtiö voi joutua maksamaan korkeampia siirtomaksuja, vaikka sen huipputeho ei koskaan ylittäisi yleissiirron sallimaa rajaa. Taloyhtiön tai isännöitsijän on hyvä tarkistaa, onko tehomaksulle todellista tarvetta, sillä osassa taloyhtiöitä maksu voi olla täysin turha.
Juuri näin oli käynyt Kärjen isännöimässä taloyhtiössä.
”Huomasin asian sähkölaskusta, jossa perusmaksu oli muita taloyhtiöitä selvästi suurempi. Ihmettelin, miksi tämän taloyhtiön sähkönsiirrossa oli mukana tehomaksu. Verkkopalvelun avulla pystyin toteamaan, että näin suurta kulutusta taloyhtiössä ei ollut, jonka jälkeen pyysimme sähkömiehen toteuttamaan sulakekoon muutoksen keskukseen.”
Lisäksi taloyhtioön sähkösopimustyyppi vaihdettiin.
Kärki laskee, että taloyhtiö oli ehtinyt vuosien saatossa maksaman kymmeniä tuhansia euroja tehomaksua turhaan, nyt muutoksen jälkeen neljän vuoden aikana taloyhtiö on säästänyt 300 euroa maksaneilla muutostöillä noin 8300 euroa.
Isännöintiliiton mukaan muutostyö maksaa tyypillisesti 600–800 euroa. Säästö voi kuitenkin olla useita satoja euroja vuodessa, joten investointi maksaa yleensä itsensä nopeasti takaisin.
Miten taloyhtiön kannattaa toimia?
Isännöintiliitto kertoo ohjeet sen tarkistamiseen, maksaako taloyhtiö siirtomaksuja tietämättään.
Ensimmäisenä tulee katsoa taloyhtiön sähkölaskusta, mikä siirtotariffi on kyseessä. Jos laskulla lukee ”tehosiirto”, sopimus on tehomaksullinen.
Sen jälkeen kannattaa tarkastaa ja laskea taloyhtiön käyttämä huipputeho sähköverkkoyhtiön portaalista. Jos suurin tuntikulutus on selvästi alle 40 kilowattituntia, taloyhtiö maksaa todennäköisesti turhaan tehomaksua.
Lopuksi taloyhtiön kannattaa pyytää sähköurakoitsijaa tarkistamaan, voiko varokkeen kokoa pienentää ja sopimuksen vaihtaa yleissiirtoon.
