Fortum ja suomalainen teknologiayhtiö Steady Energy ovat solmineet raamisopimuksen, jonka puitteissa Fortum tarjoaa monipuolisesti ydinvoiman asiantuntijapalveluita Steady Energyn kaukolämpöreaktorin kehitystyöhön.
Erityisesti Fortum tukee pienydinvoimalan käytön ja kunnossapidon toimintamallin suunnittelussa sekä käyttöön liittyvien toimintojen kehittämisessä.
”Meillä Fortumissa on lähes 50 vuoden kokemus ydinvoimalaitoksen omistamisesta ja operoinnista turvallisesti ja hyvillä tuloksilla. Olemme itse panostaneet pitkään käytön ja kunnossapidon kehittämiseen ja toimintamme tehokkuuteen. On erittäin kiinnostavaa kehittää nyt yhdessä Steady Energyn kanssa optimaalista käytön ja kunnossapidon toimintamallia heidän uudenlaiselle kaukolämpöreaktorilleen”, toteaa Fortumin Nuclear Servicen johtaja Anni Jaarinen.
Sopimus mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa Fortum voisi tuottaa Steady Energyn pienydinvoimaloiden tarvitsemat käyttö- ja kunnossapitopalvelut Suomessa ja Ruotsissa.
Yhteistyön lisäksi Fortum on päättänyt rahoittaa Steady Energyn LDR-50-kaukolämpöreaktorin kehitystyötä 2,1 miljoonan euron pääomasijoituksella. Sijoitus on osa Fortumin Innovation and Venturing -toimintaa, jonka puitteissa Fortum pyrkii tunnistamaan ja tukemaan vähäpäästöisempää tulevaisuutta edistäviä startup-yrityksiä ja teknologioita.
”Pienydinvoimaa kehitetään vaihtoehdoksi korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Suomessa on vahvaa ja laajaa ydinvoimaosaamista ja Steady Energy soveltaa nyt tätä osaamista uuden, vähäpäästöisen kaukolämpöratkaisun kehittämiseen”, sanoo johtaja Gustav Eilertsen Fortumin Innovation & Venturing-toiminnasta.
Fortumin ydinvoimalastrategia
Fortum on jo aiemmin osallistunut Steady Energyn kaukolämpöreaktorin kehitystyöhön tarjoamalla asiantuntijapalveluna prosessisimuloinnin osaamistaan reaktorin mallinnuksessa.
Fortum käynnisti 2022 laajan selvityksen uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa, ja selvitys kattoi sekä pienydinvoimalat että perinteiset suuret reaktorit.
Yhtiö linjasi 2025 valmistuneen selvityksen jälkeen, että uusi ydinvoima – mukaan lukien SMR:t – pidetään aktiivisesti kehitettynä tulevaisuuden vaihtoehtona, joka voisi tulla tuotantoon aikaisintaan 2030‑luvun jälkipuoliskolla, jos markkinat ja sääntely mahdollistavat kannattavat hankkeet.
Strategiassa pienreaktorit kytketään Fortumin ydinliiketoimintaan, jonka ytimen muodostavat ydin- ja vesivoima sekä kaukolämpö. Yhtiö kertoo tavoittelevansa valikoitua kasvua näillä alueilla ja näkee ydinvoiman – myös uudet reaktorit – keinona tukea teollisuuden sähköistymistä ja dekarbonisaatiota pitkien sopimusten kautta.
Teknologia- ja kumppanitasolla Fortum on valinnut muutaman SMR‑toimittajan jatkokehitykseen. Lisäksi yhtiö on sopinut niin sanottuja early works -sopimuksista useiden teknologiapartnereiden kanssa, jotta luvitus- ja suunnittelukysymyksiä voidaan viedä eteenpäin ennen varsinaisia investointipäätöksiä.
Fortum ei vain rakenna mahdollisia omia SMR‑laitoksia, vaan myös myy ydinvoimaosaamistaan ja asemoituu laajemmin pohjoismaisen pienydinvoimaekosysteemin keskiöön.
Mikä on pienydinvoimala?
Pienydinvoimala on teollisesti sarjavalmisteinen ydinvoimala, jonka reaktorin sähköteho on tyypillisesti alle 300 megawattia ja joka voidaan kuljettaa lähes valmiina moduulina asennuspaikalle. Se hyödyntää samoja perusfysiikan periaatteita kuin isot laitokset, mutta pienempi koko ja modulaarinen rakenne mahdollistavat joustavamman sijoittelun esimerkiksi teollisuusalueille tai kaukolämpöverkkojen yhteyteen.
Pienydinvoimaloita kehitetään useilla eri teknologioilla, yleisimpänä kevytvesireaktorit, jotka ovat tekniikaltaan lähellä nykyisiä suuria ydinvoimaloita.
Kehitteillä on myös korkean lämpötilan kaasujäähdytteisiä reaktoreita, sulasuolareaktoreita ja muita konsepteja, joilla tavoitellaan korkeampia lämpötiloja muun muassa vedyn tuotantoon ja prosessiteollisuuden tarpeisiin.
Kasvunäkymien osalta pienydinvoima on noussut esiin ennen kaikkea hiilineutraaliustavoitteiden, energiaomavaraisuuden ja teollisuuden sähköistymisen kiihdyttäjänä. Kansainvälisesti useat energiayhtiöt ja valtiot valmistelevat hankkeita, ja erilaisia uusia reaktorikonsepteja on kehityksessä kymmeniä, mikä viittaa siihen, että teknologiaa pyritään viemään markkinoille 2030-luvulla laajemmassa mittakaavassa.
Vaikka odotukset ovat korkealla, pienydinvoimaloihin liittyy myös taloudellisia ja luvitusriskejä: kriittiset arviot korostavat, että ensimmäiset hankkeet eivät välttämättä ole nopeita eivätkä halpoja, ja sarjatuotannon kustannushyödyt realisoituvat vasta, jos tilauskanta kasvaa riittävän suureksi.
Sijoittajan näkökulmasta teknologia on siten vielä kehitysvaiheessa oleva ratkaisu, jonka pitkän aikavälin kysyntää tukevat vahvat megatrendit, mutta jonka toteutunut kannattavuus ja markkinajohtajat ovat vasta muodostumassa.
