Google DeepMindin toimitusjohtaja Demis Hassabis maalaa rohkean tulevaisuudenkuvan. Hänen mukaansa ihmiskunta on astumassa ”radikaalin yltäkylläisyyden” aikakauteen, jossa tekoäly valjastetaan ratkaisemaan maailman vaikeimpia ongelmia.
Hassabis esitti näkemyksensä talousmedia Fortunen Fortune 500: Titans and Disruptors of Industry -podcastissa helmikuun alussa. Hän ennusti, että 10–15 vuoden kuluessa koittaa ”uusi löytöjen kultakausi”, eräänlainen uusi renessanssi.
Ennuste ei ole vailla pohjaa.
Hassabis sai vuonna 2024 Nobelin kemianpalkinnon AlphaFold-tekoälyjärjestelmän kehittämisestä. AlphaFold ratkaisi yli 50 vuotta tutkijoita vaivanneen proteiinien laskostumisongelman ja pystyy ennustamaan yli 200 miljoonan proteiinin kolmiulotteisen rakenteen. Järjestelmää hyödyntää jo yli kolme miljoonaa tutkijaa eri puolilla maailmaa.
Hassabisin visio ulottuu kuitenkin huomattavasti biologiaa pidemmälle. Hän ennusti, että lääketiede ei näytä tulevaisuudessa lainkaan samalta kuin nykyään.
Tekoäly mahdollistaa hänen mukaansa yksilölliset hoidot ja vakavien sairauksien parantamisen. Sen lisäksi tekoäly voi auttaa löytämään uusia materiaaleja, jotka ratkaisevat energiakriisin fuusion tai aurinkoenergian läpimurtojen kautta.
Lopullinen päämäärä on vielä kunnianhimoisempi.
Hassabis totesi, että ihmiskunta voi lopulta ”matkustaa tähtiin ja tutkia galaksia”.
Googlen innovaattorin dilemma
Tähtiinkin ulottuvaa visiota varjostaa se, mitä Hassabis kutsuu ”klassiseksi innovaattorin dilemmaksi”. Googlen emoyhtiölle Alphabetille generatiivinen tekoäly on käänteentekevä murrosvaihe, joka uhkaa yhtiön omaa ydintoimintaa eli hakukoneliiketoimintaa.
”Jos emme itse aiheuta häiriötä omaan liiketoimintaamme, joku muu tekee sen. On parempi tehdä se omilla ehdoillaan”, Hassabis kertoo.
Tämä ajattelu johti vuonna 2023 merkittävään sisäiseen uudelleenjärjestelyyn, kun Google yhdisti kaksi huippututkimusyksikköään, Google Brainin ja DeepMindin, yhdeksi organisaatioksi Hassabisin johdolla. Taustalla oli OpenAIn ChatGPT:n aiheuttama kilpailupaine.
Hassabis vertasi yhdistettyä tutkimusyksikköä ”ydinvoimalaan, joka on kytketty muuhun tähän hämmästyttävään yhtiöön”. Yhdistyminen oli tarpeen, jotta käyttöön saatiin riittävä laskentateho huippumallien, kuten Gemini-sarjan, kouluttamiseksi.
Strategia näyttää toimineen, sillä Alphabetin osake nousi noin 65 prosenttia viime vuoden aikana.
Lääkekehityksen vallankumous
Hassabisin vision konkreettisin ilmentymä on Isomorphic Labs, Googlen vuonna 2021 perustama tytäryhtiö, jonka tavoite on ratkaista sairaudet tekoälyn avulla. Yhtiö siirtää lääkekehitystä perinteisistä laboratorioista tietokonesimulaatioihin, minkä Hassabis uskoo tekevän prosessista jopa tuhat kertaa tehokkaammaksi.
Isomorphic Labs julkisti helmikuun alussa uuden Drug Design Engine -järjestelmänsä, joka kaksinkertaistaa AlphaFold 3:n tarkkuuden proteiini-ligandirakenteiden ennustamisessa. Järjestelmä tunnistaa proteiinien lääkeainesitoutumiskohdat sekunneissa laboratorioluokkaisella tarkkuudella.
Yhtiö on kerännyt yli 600 miljoonaa dollaria rahoitusta ja solminut lähes kolmen miljardin dollarin tutkimusyhteistyösopimukset lääkejättien Eli Lillyn ja Novartiksen kanssa.
Ensimmäiset kliiniset kokeet tekoälyn suunnittelemilla syöpälääkkeillä on tarkoitus aloittaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Aikataulu on tosin jo kerran siirtynyt, sillä alun perin kokeiden piti alkaa vuoden 2025 aikana.
Lääkekehityksen mullistaminen ei ole helppo tehtävä. Perinteisesti uuden lääkkeen kehittäminen kestää yli kymmenen vuotta ja maksaa arviolta 2,5 miljardia dollaria. Kliinisiin kokeisiin edenneistä lääkkeistä vain noin kymmenen prosenttia saa lopulta myyntiluvan.
Aamuyön tiedemies
Hassabis myönsi, ettei renessanssi synny itsestään. Hän kertoi nukkuvansa vähän ja työskentelevänsä ”toista työpäivää” illalla kymmenestä aamuneljään keskittyäkseen syvälliseen tieteelliseen ajatteluun.
”Herään henkiin noin yhdeltä yöllä”, hän tunnusti.
DeepMindin tehtävänkuvaus on alusta asti ollut suoraviivainen: ”Ratkaista älykkyys ja käyttää sitä kaiken muun ratkaisemiseen.”
Hassabis uskoo, että tekoälyn yleinen tekoäly (AGI) saavutetaan viiden tai kymmenen vuoden kuluessa, joskin se vaatii vielä yhdestä kahteen merkittävää teknologista läpimurtoa, kuten niin sanottuja maailmamalleja, jotka ymmärtävät fyysisen maailman lainalaisuuksia.
DeepMind aikoo perustaa vuonna 2026 Britanniaan ensimmäisen automatisoidun laboratorionsa, joka keskittyy materiaalitieteen tutkimukseen. Laboratoriossa tekoäly ohjaa robotteja syntetisoimaan ja analysoimaan satoja materiaaleja päivittäin.
Seuraava vuosikymmen tulee olemaan teknologisen murroksen ja sopeutumisen aikaa. Hassabis on kuitenkin vakuuttunut päämäärästä.
