Koronakriisin pitkittyminen on johtanut korkojen ja korko-odotusten laskuun markkinoilla entistäkin alemmaksi.
Saksan 10-vuoden velkakirjan korko on jo reippaasti miinuksella. Markkinat myös odottavat korkojen pysyvän negatiivisina. Esimerkiksi euroalueen 10-vuoden koronvaihtosopimus eli SWAP-korko on painunut -0,2 prosenttiin.
Swap-korko on koronvaihtosopimuksen korko, jota tarvitaan vaihdossa korkotyypistä toiseen eli esimerkiksi vaihtuvakorkoisesta kiinteäkorkoiseen, ja se kertoo markkinoiden korko-odotuksista. Mitä alhaisempi on swap-korko, sitä vähemmän markkinoilla ollaan valmiita maksamaan korkosuojauksesta, jolloin se on merkki markkinoiden vähäisistä koronnousun huolista.
Mikä siis painaa toteutuneita korkoja ja korko-odotuksia alaspäin?
”Euron vahvistuminen on lisännyt lyhyen aikavälin deflaatioriskejä. Julkistalouksien velkataakat kasvavat merkittävästi, mikä voimistaa tarvetta pitää politiikkakorot matalalla”, arvioi Kuntatalouden pääekonomisti Timo Vesala markkinakatsauksessaan.
Vesalan mukaan EKP:n elvytystoimet – erityisesti pankkien rahoituksen saatavuutta tukeva TLTRO-ohjelmat – ovat painaneet euribor-korot hyvin mataliksi ja lyhyet jopa EKP:n talletuskoron alapuolelle.
Vesalan mukaan koronapandemian sitkeyden vuoksi EKP saattaa lähikuukausina yhä lisätä elvytystä. Lisäkoronlaskut eivät ekonomistin mukaan kuitenkaan enää vaikuta todennäköisiltä.
”Toisaalta EKP:n korkopolitiikassa ei odoteta myöskään kiristyksiä ennen kuin aikaisintaan vuoden 2023 paikkeilla ja senkin jälkeen korkojen odotetaan nousevan hyvin hitaasti. Käytännössä rahamarkkinakorkojen uskotaan pysyvän negatiivisina 2020-luvun puolivälin yli”, Vesala toteaa.
Korko-odotukset voivat kuitenkin muuttua nopeasti, mikäli inflaatio- tai kasvunäkymässä tapahtuu positiivista kehitystä, Vesala muistuttaa.
”Toisin kuin finanssikriisin jälkeen, nyt merkittävä osa elvytyksestä kanavoituu valtioiden koronatukien kautta suoraan reaalitalouteen – siksi mahdollisuudet kysyntäinflaation elpymiselle ovat paremmat. Mikäli EU:n elvytyspaketin avulla onnistutaan vauhdittamaan talouden rakennemuutosta, pitkän aikavälin kasvupotentiaali vahvistuu ja tasapainokorot voivat sitä kautta kääntyä nousuun”, ekonomisti toteaa.
