Inflaatio on hidastunut nopeasti euroalueella. Joulukuussa kuluttajahinnat nousivat 2,9 prosenttia vuodessa. Vuotta aiemmin inflaatio oli 9,2 prosenttia. Myös pohjainflaatio on tasoittunut. Se oli joulukuussa 3,4 prosenttia vuodessa.
Koronlaskuodotukset ovat kasvaneet kuluttajahintojen vuosimuutoksen kasvun hidastuessa lähelle keskuspankin kahden prosentin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta.
Reutersin kyselyyn vastanneista ekonomisteista noin 45 prosenttia arvioi, että Euroopan keskuspankki leikkaa talletuskorkoa kesäkuuhun mennessä. Ekonomistien mediaani odottaa prosenttiyksikön koronlaskua vuoden loppuun mennessä.
Korkomarkkinoilla hinnoitellaan, että vuoden lopussa talletuskorko olisi 1,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin tämän hetken neljä prosenttia. Ensimmäistä korolaskua odotetaan huhtikuun korkokokouksessa.
Koronlaskutoiveita hillitsee vahva euroalueen työmarkkinan tilanne. Euroalueen työttömyysaste on ennätyksellisen matala. Se oli marraskuussa 6,4 prosenttia. Kireän työmarkkinan ja korkean inflaation myötä euroalueen palkkakehitys on ollut vahvaa.
Indeedin tilaston perusteella euroalueen palkat nousivat joulukuussa 3,8 prosenttia vuodessa. Se on korkea lukema, sillä keskimäärin palkat ovat nousseet finanssikriisin jälkeen 2,25 prosenttia vuodessa.
Palkkojen nousu kiihdyttää erityisesti palvelusektorin inflaatiota
Palkkojen nousu on hieman hidastunut inflaation tasoittuessa. Toisaalta reaalipalkkojen kehitys on nyt positiivista. Siispä palkansaajien ostovoima on kääntynyt kasvuun.
Palkat muodostavat suuren osan erityisesti palvelujen hinnoista. Palvelujen paino on noin 44 prosenttia euroalueen harmonisoidussa kuluttajahintaindeksikorissa. Palkkakehitys on siis merkittävä inflaatioajuri.
Sitä se olikin esimerkiksi Covid-19 pandemiaa edeltävinä vuosina. Silloin suurin osa euroalueen inflaatiosta muodostui työvoiman kustannuksista ja pienempi osuus yritysten voittojen, tuontihintojen ja verojen muutosten vuoksi.
Euroalueen vahva palkkakehitys ei ole jäänyt huomaamatta Euroopan keskuspankilta. Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoi vastikään Davosissa, että palkkojen nousulla voi olla vakava vaikutus keskuspankin suunnitelmiin.
Lagarde haluaa seurata monien muiden EKP:n keskuspankkiirien tavoin alkuvuoden palkkatilastoja ennen kuin päättää kannastaan koronlaskujen suhteen. Lagarde piti kuitenkin todennäköisenä, että talletuskorkoa lasketaan kesällä.
Palkkakehityksen voi odottaa asteittain normalisoituvan, jos Euroopan keskuspankin ennuste työttömyysasteen kehityksestä pitää paikkansa. Keskuspankki arvioi, että työttömyysaste nousee 6,7 prosenttiin tänä vuonna. Inflaatiokehityksen kannalta riski on, että työmarkkina pysyy kireänä kauemmin kuin keskuspankki odottaa.
Saksassa on odotettavissa reiluja palkankorotuksia
Viimeaikaiset uutiset indikoivat palkkojen nousupaineen jatkumista. Esimerkiksi Saksan terästeollisuuden ja julkisen sektorin palkkojen odotetaan nousevan yli viisi prosenttia vuonna 2025.
Saksan rakennusalan työntekijöitä edustava ammattiyhdistysliike vaatii 500 euron palkankorotusta. Käytännössä se tarkoittaisi jopa 21 prosentin palkankorotusta alan matalimmin palkatuille työntekijöille.
Tyypillisesti ammattiyhdistysliikkeet ovat saaneet neuvoteltua noin puolet alkuperäisestä vaatimuksesta. Siispä esimerkiksi rakennusalan työntekijöiden kohdalla noin 10 prosentin korotus voi olla realistinen. Alalla on vahva neuvotteluvoima merkittävän työvoimapulan vuoksi.
Portugalilainen keskuspankkiiri Mario Centeno on luottavainen inflaatiokehityksen suhteen ja arvioi, että yritysten hintapäätökset painavat vaakakupissa enemmän kuin ammattiyhdistysliikkeiden vaatimukset. Koronlaskutoiveiden kannalta huono asia olisi, jos yritykset nostaisivat hintoja palkkojen nousun mukana pitääkseen kannattavuutensa ennallaan.
Markkinoilla on nähtävissä myös muita inflaatioriskejä. Yksi sellainen on Punaisenmeren tilanne. Merirahti on kallistunut, koska useat laivat kiertävät Afrikan eteläpuolelta huthien hyökkäysuhan vuoksi. Kalliimmat kuljetuskustannukset valuvat ennen pitkää tuotteiden hintoihin. Epävarma tilanne saattaa nostaa myös öljyn hintaa, koska Suezin kanava on merkittävä raakaöljyn vientireitti.
Covid-19 pandemian aikaiset kokemukset työvoimapulasta saattavat myös motivoida yrityksiä pitämään kiinni työvoimasta, vaikka taloussuhdanne heikkenisi. Asioita monimutkaistaa entisestään tuottavuuden lasku. Se on edesauttanut yksikkökustannusten nousua.
