Kantar Agrin toteuttaman kyselyn vastasi 1002 suomalaista, ja sen tulokset edustavat koko maan aikuisväestöä. Kyselyyn vastanneista vain alle kolmasosa tuntee mielestään osuustoimintaa hyvin. Isolle osalle ihmisistä on myös epäselvää, ovatko he itse jonkin osuuskunnan jäseniä.
Kuitenkin varsin moni suomalainen on osuuskunnan jäsen eli omistaja – useat tietämättään.
”Lähes kaikki suomalaiset ovat vähintään yhden osuuskunnan tai keskinäisen vakuutusyhtiön jäseniä eli omistajia. Tästä omistajuudestaan oli kuitenkin tietoisia vain hieman yli puolet vastaajista. Meillä on siis vielä paljon tehtävää osuustoiminnan tunnettuuden kasvattamisessa”, Mari Kokko sanoo.
Kokon mukaan osuuskunnat ansaitsevat paikkansa talous- ja yhteiskuntakeskustelussa, jotta yhä useampi tunnistaa yritysmallin ja omistajuutensa.
Suomalaiset näkevät osuuskuntamuotoisten yritysten toteuttavan hyvin asioita, jotka ovat tärkeitä paitsi menestyvälle yritystoiminnalle, myös ympäröivälle yhteiskunnalle laajemmin.
Reilut kaksi kolmasosaa (68 prosenttia) kyselyyn vastanneista uskoo osuuskuntien toimivan oman alueensa parhaaksi. Lähes yhtä moni (67 prosenttia) katsoo osuuskuntien toiminnalla olevan myönteisiä vaikutuksia myös koko yhteiskunnalle.
Erityisen onnistuneesti osuuskuntien nähdään edistävän kotimaista omistusta, sillä tätä mieltä oli 79 prosenttia vastaajista.
Niukka enemmistö (54 prosenttia) vastaajista näkee osuuskunnat myös houkuttelevina työpaikkoina.
Osuuskunta on yritysmuoto, jonka omistavat ja jota hallitsevat sen jäsenet yhdessä. Sen keskeinen tarkoitus on harjoittaa taloudellista toimintaa jäsentensä hyväksi, eli tuottaa palveluita tai etuja, joita jäsenet voivat hyödyntää omassa taloudessaan tai elinkeinossaan.
Osuuskunnan jäsenmäärä ja pääoma voivat vaihdella vapaasti, eikä laissa ole asetettu esimerkiksi minimipääomavaatimusta. Jäsenyys on vapaaehtoista ja jäsen voi myös erota osuuskunnasta.
Päätöksenteko perustuu demokraattiseen periaatteeseen: jokaisella jäsenellä on yleensä yksi ääni riippumatta siitä, kuinka monta osuutta hän omistaa. Tämä erottaa osuuskunnan esimerkiksi osakeyhtiöstä, jossa päätösvalta määräytyy omistuksen mukaan.
Osuuskunta voi olla esimerkiksi kuluttajaosuuskunta, tuottajaosuuskunta, palveluosuuskunta tai työosuuskunta, ja se soveltuu hyvin yhteisölliseen yrittämiseen sekä pien- ja perheyritysten yritysmuodoksi.
Osuuskunnan toimintaa ohjaa osuuskuntalaki, ja se tarjoaa jäsenilleen usein matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua yritystoimintaan sekä hyötyä yhteisistä palveluista ja eduista
