Analyysi: Kaupan yhtiöillä räikeät arvostuserot

Kaupan alan pörssiyhtiöissä tapahtuu. Keskeisenä markkinaa muovaamana tekijänä on Tokmannin tulo päivittäistavarakauppaan kansainvälisellä SPAR-brändillä. Yhtiö avasi ensimmäisen uuden konseptin mukaisen myymälän Ylöjärvelle 12.6.2025, jossa aiemmin toiminut Tokmanni sai rinnalleen EUROSPAR-supermarketin.

Tokmanni ja EUROSPAR toimivat samassa liiketilassa yhteisellä kassalinjalla. Tokmanni-myymälän osuus tilasta on yli 3 000 neliötä ja elintarvikemyymälän yli 2 000 neliötä. Jälkimmäisen kokoluokka on siten samaa tasoa kuin tyypillisen S-marketin tai K-Supermarketin.

Kaikkiaan Tokmanni aikoo muuttaa nykyisten noin parinkymmenen tuore-elintarvikkeita myyvän Tokmanni-myymälän elintarvikeosastot SPAR-konseptin mukaisiksi.

Kuten kirjoitimme 15.5.2025, kaupan asiantuntija Arhi Kivilahti arvioi Tokmannin SPAR-laajentumisen menettäjiä olevan enemmän K-Supermarketit ja K-Marketit kuin S-ryhmä ja Lidl.

Aika näyttää, miten käy. Muutokset eivät ole nopeita 23,5 miljardin euron päivittäistavarakaupan markkinassa, mutta niitä voi tapahtua. Kauppalehti pääkirjoitti eilen, että Tokmannin markkinaosuus päivittäistavarakaupassa oli viime vuonna 3,3 prosenttia, Lidlin yhdeksän, Keskon ja K-kauppiaiden 33,7 ja S-ryhmän 48,8 prosenttia.

Kesko jyrää varsin vahvasti

Samaan aikaan, kun Tokmanni tekee aktiivisia siirtoja niin Ruotsin halpakaupassa kuin Suomen päivittäistavarakaupassa, myös Kesko on aktiivinen. Kivilahti kertoi ruotsalaisesta ICA:sta, joka on ottanut länsinaapurissa päivittäistavarakaupan markkinaosuutta aktiivisella hintakampanjoinnilla.

Samaa tekee tänä vuonna K-ryhmä Suomessa mutta ICA:ta hillitymmin markkinoiden. Kesko on viime vuosina menettänyt markkinaosuutta S-ryhmälle. Yhtiö toteaa kevään osavuosikatsauksessa:

”Hintaohjelman tulokset ovat lupaavia, mutta sillä oli ennakoidusti negatiivinen vaikutus tulokseen.”

Huhtikuussa Keskon päivittäistavarakauppa kasvoi selvästi, vaikka pääsiäisen vaikutuksen eliminoisi, mutta toukokuussa myynti jälleen laski. Kokonaismarkkina kehittyy myös vaisusti inflaation ollessa vähäistä.

Kaikkiaan Keskon oikaistu liikevoitto pakitti tammi-maaliskuussa 3,9 miljoonalla eurolla 95,6 miljoonaan eli varsin lievästi. Valtaosa liikevoitosta syntyy ruokakaupassa, 73 miljoonaa euroa, mutta menetys siinä oli noin 10 miljoonaa. Sen sijaan rakentamisen ja talotekniikan kauppa kasvatti liikevoittoa viitisen miljoonaa 11,7 miljoonaan ja autokauppa 1,5 miljoonaa 17,9 miljoonaan euroon.

Konserni arvioi vertailukelpoisen liikevoiton olevan koko vuonna 640-740 miljoonaa, kun toteuma vuonna 2024 oli 650 miljoonaa euroa.

Puuilo halpakaupan onnistuja

Kuten vertailutaulukosta alla käy ilmi, halpakauppa Puuilo on sekä selvästi kannattavin että sen markkina-arvo suhteessa liikevaihtoon on täysin eri tasolla kuin verrokkien.

Yhtiö on tehnyt laajentumista vain totutulla kaavalla eli avaamalla Suomeen uusia Puuilo-myymälöitä. Huhtikuun loppuun päättyvällä 12 kuukauden jaksolla yhtiö kasvatti myymälämääräänsä jopa 18 prosenttia 44:stä 52 myymälään.

Samaan aikaan kannattavuusprosentit paranivat mutta yhtiö ei nostanut ohjeistustaan kolmen kuukauden takaisesta. Kotimaan halpakauppa hyötyy yhtäältä USA:n tulliepävarmuuksista, koska kiinalainen tarjonta etsii uusia kanavia.

Puuilon arvostus on liikevaihtoon nähden korkea. Toukokuun yhtiökokous päätti 0,46 euron perusosingosta ja 0,24 euron lisäosingosta per osake. Perusosinko tekee kurssiin nähden 3,5 prosenttia, joka on kasvuyhtiölle vielä melko hyvätasoinen, eli se tukee kurssia.

Kannattavuusmenetyksiä Puuilon kurssi ei kestäisi, ei varsinkaan Tokmannin kaltaisia.

Tokmannin Ruotsi-ostoksen tappio kasvoi

Tokmannin liiketulos painui kausiluonteisesti heikolla ykköskvartaalilla -11,2 miljoonaan euroon oltuaan vuosi sitten -5,1. Tokmanni-segmentin myyntikatemarginaali koheni lievästi, mutta Ruotsista ostetun Dollarstoren heikkeni 3,7 prosenttiyksikköä. Syitä on avattu osavuosikatsauksessa.

Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen listaa puolestaan korjaavia toimenpiteitä samaisessa katsauksessa:

”Olemme syventäneet merkittävästi Dollarstoren integroitumista osaksi Tokmanni-konsernia. Oston, toimitusketjun ja muiden tukitoimintojen yhdistäminen on aloitettu. Laajennamme yhteistä valikoimaamme, tehostamme operatiivista toimintaa ja uudistamme Dollarstoren myymäläkonseptia. Lukuisat toimet tähtäävät Dollarstoren kasvun nopeuttamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Maaliskuussa Dollarstoren toimitusjohtajaksi nimitettiin Timo Heimo.”

Dollarstore on huomattava osa Tokmanni-konsernia, sillä sen myynti vuoden alkukvartaalilla oli 29 prosenttia konsernista. Tokmanni osti 130 myymälän Dollarstoren reilulla 170 miljoonalla eurolla syksyllä 2023.

On nähdäkseni epävarmaa, maksaako Tokmanni loppuvuonna samansuuruisen 0,34 euron osingon per osake kuin se maksoi nyt alkuvuonna. Hallitukselle on annettu 0,34 euron enimmäisvaltuutus, mutta liukuva 12 kuukauden tulos/osake on 0,7 euroa ja osinkopolitiikka 70 prosenttia tuloksesta. Edeltäneenä vuonna maksettiin 0,38 + 0,38 euroa osaketta kohden. Tulos osaketta kohden tilikaudella 2024 oli 0,82 euroa, josta osinko teoriassa tänä vuonna maksetaan.

Tokmannin velkaisuus ”nettovelat per käyttökate ilman vuokrasopimusvelkoja” -mittarilla on tällä hetkellä selvästi yhtiön strategista tavoitetta korkeampi mutta ei hälyttävä.

Vertailu osoittaa isot arvostuserot

Kun Helsingin pörssin kaupan alan yhtiöiden arvostuslukuja verrataan, huomataan massiiviset arvostuserot.

Puuilon vuosiliikevaihdosta maksetaan pörssissä 2,8-kertainen hinta ja autokauppojen liikevaihdosta alle 0,1-kertainen hinta. Keskeisiä selittäjiä ovat kannattavuusero ja toimialan tilanne.

Toki 7-kertainen (2,8 / 0,38) ero Puuilon ja Tokmanninkin välillä on massiivinen.
Markkina ikään kuin olettaa, että Puuilon kannattava kasvu jatkuu ja verrokit eivät tahdo saada tulostaan oikenemaan.

Keskoa tulkittaessa on huomattava, että sen myynnistä merkittävä osa on tukkukauppaa, jossa katetaso on tyypillisesti pienempi kuin vähittäiskaupassa. Kotimaan ruokakaupassa vähittäiskauppa on itsenäisten K-kauppiaiden yrityksissä.

Joka tapauksessa Keskonkin rakenne on muuttunut. Yhtiö tekee nyt 5,4 prosentin liikevoittoa ja noin puolet liikevaihdosta tulee muualta kuin ruuasta, kun vuonna 2015 liikevoittomarginaali oli 2,8 prosenttia. Jos rakentamisen ja talotekniikan kauppa normalisoituu, se harppaa muutamassa vuodessa Keskon isoimmaksi liiketoiminnaksi ulkomaisten yritysostojen myötä.

Kaikkiaan pidän kotimaisia kaupan alan toimijoita varteen otettavina sijoituskohteina osana sijoittajan salkkua. Jos katsotaan autokauppaa, Kamuxin hyvä puoli on kohtuullisen hyvä omavaraisuusaste. Wetteriä saattaa puolestaan tukea huoltotoiminta uusien autojen kaupan oltua jo pitkään alamaissa.

Jos Tokmanni menestyy SPAR-laajentumisessa, osakkeessa on nousuvaraa. Kesko, S-ryhmä ja Lidl eivät luovuta markkinaosuuksiaan ilmaiseksi. Kesko-taustainen Rautiainen saa palauttaa mieliin vanhan työnantajansa oppeja, jotta markkinasta löytyy riittävä elintila elinvoimaiselle tuoreosastolle.

Silti jos tästä joukosta jotain osaketta pitäisi ostaa, se saattaisi olla spekulatiivisessa mielessä juuri Tokmanni. Laaja halpakauppapresenssi tuo joka päivä kassavirtaa turvaamaan selustan, vaikka osa investoinneista osuisi vähän huti. SPAR-laajentuminen on parhaassa tapauksessa pienempiriskinen ja paremmin säädeltävissä kuin Ruotsin parin vuoden takainen kertajysäys sikäläiseen halpakauppaan.

—

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittaja omistaa Keskon, Puuilon ja Wetterin osakkeita.