Finnairin liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä, mutta tulos niiasi pahasti lakkojen vuoksi. Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 2,8 prosenttia 788 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen liiketulos jäi 10,3 miljoonaan euroon, kun se vertailukaudella oli 43,6 miljoonaa euroa.
Yhtiön mukaan työtaistelutoimien välitön vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli noin 29 miljoonaa euroa.
Analyytikoiden konsensus povasi 798 miljoonan euron liikevaihtoa ja 31 miljoonan euron oikaistua liikevoittoa. Siten erityisesti tulosromahdus oli odotettua pahempi.
Yhteensä työtaistelutoimien välittömän negatiivisen vaikutuksen vuonna 2025 Finnair arvioi olevan noin 100 miljoonaa euroa liikevaihtoon, noin 70 miljoonaa euroa vertailukelpoiseen liiketulokseen ja noin viisi prosenttia kokonaiskapasiteettiin tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna.
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla työtaistelutoimien välitön vaikutus liikevaihtoon oli noin -72 miljoonaa euroa ja vertailukelpoiseen liiketulokseen noin -51 miljoonaa euroa.
Työtaistelutoimien välittömät negatiiviset vaikutukset huomioiden Finnair suunnittelee lisäävänsä kokonaiskapasiteettiaan tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna noin viisi prosentilla edellisvuodesta ja arvioi yhtiön liikevaihdon olevan 3,2-3,3 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 30-130 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Viime vuonna liikevaihto oli 3,0 miljardia euroa, ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 151 miljoonaa euroa.
Tämänhetkisten tietojen perusteella yhtiö kuitenkin arvioi vertailukelpoisen liiketuloksen olevan lähempänä annetun vaihteluvälin alareunaa johtuen Pohjois-Amerikan-liikenteen odotettua heikommasta kysynnästä sekä työtaistelutoimien välillisistä vaikutuksista kysyntään laajemmin.
Finnairin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto kertoo, että vertailukelpoista liiketulosta rasittivat erityisesti Suomen Liikennelentäjäliiton työtaistelutoimet huhtikuussa sekä maapalveluhenkilöstöä edustavan Ilmailualan Unionin (IAU) työtaistelutoimet touko- ja kesäkuussa.
”Pääsimme työehtosopimuksista sopuun lentäjien, matkustamohenkilökunnan ja matkatoimistovirkailijoiden kanssa vuosineljänneksen aikana. Myös Palvelualojen työnantajat Palta ja IAU pääsivät sopimukseen katsauskauden jälkeen, joten pystymme jälleen operoimaan lentomme sillä luotettavuudella, jota meiltä odotetaan”, Kuusisto kertoo.
Kuusiston mukaan Finnair joutui perumaan työtaisteluiden vuoksi yli 1 300 lentoa vuosineljänneksen aikana, ja kustannuksia syntyi muun muassa asiakkaiden uudelleenreitityksistä ja huolenpidosta sekä viivästymiskorvauksista.
”Työtaistelutoimien aiheuttama epävarmuus näkyi myös lentojemme kysynnässä ja asiakastyytyväisyydessä.”
Vuosineljänneksen aikana yleiset epävarmuustekijät Finnairin markkinoilla kasvoivat. Toimitusjohtajan mukaan tämä alkoi näkyä jossain määrin Atlantin yli suuntautuvien lentojen kysynnässä, ja asiakkaat tekivät varauksia aiempaa lyhyemmällä aikatähtäimellä.
”Pohjois-Amerikan-liikenteemme kasvoi selvästi, mutta kasvuvauhti oli aiemmin suunniteltua maltillisempaa, ja keskimääräiset lentolippuhinnat alueella laskivat. Muilla markkina-alueilla kysyntä kehittyi odotetusti.”
Suomi päihittää Ruotsin kirkkaasti lakkoilun määrässä. Julkinen taloutemme on pöhöttynyt liian suureksi. Verotus on huippukorkea. Täällä ihmetellään miksi Suomi on pääomaköyhä ja velkaantunut maa. Talous on polkenut meillä 17 vuotta paikallaan. Suomi, Ruotsi ja Tanska olivat 2008 melko tasoissa. Nyt Ruotsi ja Tanska ovat kaukana edellä.
Pelkästään 2019-2023 välisenä aikana Suomi velkaantui lisää 10% tasolle 70% bkt:sta.
Ruotsi ja Tanska sen sijaan alensivat samana ajanjaksona velkaantumistaan noin 3% kumpikin tasolle 32/30% bkt:sta pandemiasta huolimatta.
Orpon hallitus pyrkii uudistuksiin työmarkkinoilla ja valtiontalouden puolella. Vastustus on hirveän kova. Ay rokottaa armottomasti. Muutosten pitäisi olla paljon rajumpia, jotta Suomi saataisiin kunnolla nousuun. Tämä viesti vaan ei tunnu menevän perille. Emmekö opi mistään mitään? Siinäkö syy?