Sijoittamisessa anomalia tarkoittaa osakemarkkinoilla havaittavaa pitkäaikaista poikkeamaa tai säännönmukaisuutta, joka ei sovi yhteen rahoitusteorian, erityisesti tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Anomaliat ovat siis ilmiöitä, joiden perusteella osakkeiden hintakehitystä voidaan yrittää ennustaa.
Syyskuuanomalia on maailmanlaajuisilla osakemarkkinoilla esiintyvä sitkeä ilmiö, joka viittaa siihen, että osakkeiden tuotot ovat tilastollisesti heikompia syyskuussa verrattuna muihin kuukausiin.
Ammattisijoittajat ja analyytikot seuraavat syyskuuanomaliaa tarkasti ja mukauttavat strategioitaan sekä riskinhallintaansa syksyn saapuessa ja vaikeisiin, historiallisesti heikkoihin markkinaolosuhteisiin varautuessa.
Lähes vuosisadan sisältävässä laajassa aineistossa syyskuu on ainoa kuukausi, jolloin tuottojen keskiarvo suurilla indekseillä – kuten S&P 500, Dow Jones Industrial Average ja Nasdaq Composite – on johdonmukaisesti negatiivinen.
Esimerkiksi vuodesta 1928 lähtien S&P 500 on tuottanut syyskuussa keskimäärin noin -0,8 prosenttia, ja osakkeet ovat laskeneet 55 prosentissa syyskuista.
S&P 500 -indeksin heikkoa syyskuun tuottoa vahvistavat useat tilastolähteet. Reuters ja CFRA:n data osoittavat, että S&P 500 on laskenut syyskuussa keskimäärin -0,6 prosenttia vuodesta 1945 alkaen, mikä tekee siitä tilastollisesti vuoden heikoimman kuukauden. Fisher Investmentsin analyysin mukaan S&P 500:n keskimääräinen tuotto syyskuussa on ollut -0,78 prosenttia vuodesta 1925 alkaen. Sijoitussivusto Investopedia puolestaan vahvistaa havainnon saman suuntaiseksi lähes vuosisadan datassa.
Visual Capitalistin aggregoima data vuosilta 1950–2024 esittää syyskuun keskimääräksi -0,72 prosenttia, kun taas muut kuukaudet ovat pääosin positiivisia.
CME Groupin analyysissä syyskuu on ainoa kuukausi, jossa keskimääräinen tuotto on tilastollisesti negatiivinen useiden vuosikymmenien ajalta. Samanlaisia havaintoja on tehty myös muilla markkina-alueilla, mikä vahvistaa ilmiön yleistettävyyden.
Historia osoittaa karuja romahduksia syyskuussa
Yksi tunnetuimmista esimerkeistä erityisen negatiivisesta syyskuusta osakemarkkinoilla on syyskuu 1931. Tuolloin S&P 500 -indeksi putosi noin 29,6 prosenttia kuukauden aikana, mikä on edelleen indeksin historian suurin yksittäinen kuukausilasku.
Toinen merkittävä negatiivinen syyskuu oli vuonna 2008, jolloin globaali finanssikriisi kärjistyi ja Lehman Brothersin konkurssi laukaisi laajaa paniikkiä markkinoilla. Tuolloin S&P 500 putosi syyskuun aikana lähes yhdeksän prosenttia.
Tuoreempana esimerkkinä syyskuussa 2022 S&P 500 laski noin 9,2 prosenttia sijoittajien pelätessä inflaatiota ja taantumaa. Myös syyskuussa 2002 Yhdysvaltain osakkeet putosivat 10,8 prosenttia it-kuplan ja yritysskandaalien jälkimainingeissa.
Nämä tapaukset osoittavat, että syyskuu voi tuoda osakemarkkinoille poikkeuksellisia ja jyrkkiä laskuja, mikä vahvistaa kuukauden mainetta yhdeksi sijoittajille vuoden haastavimmista ajanjaksoista.
Vaikka syyskuun keski- ja mediaanituotot ovat negatiivisia, yksittäisinä vuosina syyskuu voi tuottaa myös positiivisia tuloksia, ja toisinaan muiden kuukausien heilahtelut ovat suurempia. Viime vuosikymmeninä hajonta on hieman kasvanut, kun sijoittajat ja rahastot tiedostavat anomalian ja reagoivat siihen – usein jo elokuussa – ennakoiden markkinaliikkeen.
Mitä on syyskuuanomalian taustalla?
Syyskuuanomalian taustalla olevia syitä ei tiedetä varmuudella, mutta ekonomistit ovat esittäneet useita mahdollisia selityksiä.
Syyskuuanomaliaa on pyritty selittämään monin tavoin, mutta yksikään teoria ei ole saanut kattavaa hyväksyntää.
Osa tutkijoista arvioi rahastojen salkunhoitajien toteuttavan salkkujen uudelleenjärjestelyjä kolmannen vuosineljänneksen vaihteessa, mikä lisää myyntipainetta syyskuussa.
Toinen selitys viittaa sijoittajien käyttäytymiseen: lomakauden päättyessä sijoittajat palaavat markkinoille, arvioivat riskejä uudelleen ja siirtävät varoja pois osakkeista ennen syksyn historiallisen tunnettuja heilahduksia ja epävarmuutta. Negatiiviset odotukset voivat myös vaikuttaa itsetoteuttavasti, kun markkinatoimijat myyvät osakkeita jo elokuussa tai syyskuussa juuri koska odottavat heikkoa tuottoa.
Eräät tutkijat ovat esittäneet käytännöllisiä syitä, kuten sijoittajien realisoivan sijoituksia kesän menojen ja syksyn opiskelukulujen vuoksi.
Lisäksi yritysten kolmannen vuosineljänneksen tuloskausi käynnistyy syyskuussa, mikä voi paljastaa yllätyksiä ja lisätä epävarmuutta markkinoilla.
Syyskuuanomalian epäjohdonmukainen ennustusvoima ei kuitenkaan vähennä sen poikkeuksellista sitkeyttä markkinoilla. Se haastaa ajatuksen markkinoiden täydellisestä tehokkuudesta ja muistuttaa sijoittajia siitä, että kausivaihtelut ja käyttäytymistekijät, olivatpa ne teoriapohjaisia tai psykologisia, muokkaavat toteutuneita tuloksia tavoilla, joita fundamentit yksin eivät selitä.
Todennäköisesti syyskuuanomalia juontaa juurensa käyttäytymisten, institutionaalisten mekanismien ja kausiluonteisten tekijöiden yhdistelmästä, ja ilmiö on klassinen esimerkki markkinoiden taipumuksesta poiketa rationaalisen hinnoittelun teorioista.
Syyskuu on ”kengurumarkkinan” aikaa
Syyskuu on toisessakin mielessä poikkeuksellinen sijoituskuukausi.
Syyskuulle on annettu sijoittajien keskuudessa “kengurumarkkina” -nimitys, koska markkinoita ovat viime aikoina leimanneet epävarmat, arvaamattomat ja nopeasti vaihtuvat hintaliikkeet, jotka eivät muodosta selkeää nousu- tai laskutrendiä.
Toisin kuin klassisessa nousumarkkinassa, jossa hinnat nousevat jatkuvasti, tai laskumarkkinassa, jossa hinnat laskevat järjestelmällisesti, kengurumarkkina pomppii ylös ja alas epäsäännöllisesti.
Tämä heilahteleva ja suuntaa hakeva liike on niin nopeaa ja jyrkkää, että sekä nousuihin luottavat että laskuja odottavat sijoittajat joutuvat arvailemaan tulevia liikkeitä. Markkina voi nousta yhden päivän voimakkaasti, mutta pudota yhtä nopeasti seuraavana, usein ilman selvää uutissisältöä tai fundamentteihin liittyvää syytä.
Monen analyytikon mukaan kengurumarkkinan taustalla voi vaikuttaa talouden yleinen epävarmuus, makrotalouden risteävät tekijät ja esimerkiksi algoritmien tuoma volatiliteetin kasvu.
Syyskuu on historiallisesti tunnettu heikentyneestä osakemarkkinasentimentistä ja korostuneesta lyhyen aikavälin heilunnasta, mikä tekee siitä otollisen esimerkin kengurumarkkinasta.
