Kulta on viime päivinä noussut voimakkaasti ja pysyttelee yli 3 400 dollarin unssihinnassa.
Kullan kysyntää ylläpitävät kulta-ETF:ien rahavirrat, jotka ovat kääntyneet viime vuoteen verrattuna vähemmän negatiivisiksi. World Gold Councilin mukaan mukaan globaalit kulta-ETF:t saavuttivat heinäkuussa lähes 3,2 miljardia dollaria nettomerkinnät, mikä nosti hallinnoitavan omaisuuden korkeimmalle tasolle sitten elokuun 2022.
Omistukset voivat vaihdella korkojen ja dollarin liikkeen mukana, mutta usein jatkuvat nettomerkinnät viittaavat kestävään nousutrendiin.
Finanssitalo XS.comin markkina-analyytikko Linh Tranin mukaan fyysisen kullan puolella Intian ja Kiinan korukysyntä on edelleen kausiluonteista (juhlat, häät, vuoden lopun lomat). Heikompi Yhdysvaltain dollari ja maltillisempi kotimainen hintataso voivat vauhdittaa tuontia ja kulutusta, tarjoten tuen kullan kysynnälle.
Tarjontapuolella globaali kaivostuotannon kasvu on hillittyä verrattuna aikaisempiin suhdannesykleihin. Tranin mukaan kasvua rajoittavat korkeammat investointi-, energia- ja henkilöstökustannukset sekä pitkät projektien valmistumisajat. Tämä pitää tuottajien kokonaiskustannukset korkealla ja vähentää ylituotannon riskiä, vaikka hinnat edelleen nousisivat.
Kullan nykyisen sykliin tärkeä tukipilari on kuitenkin rakenteellinen kysyntä. Erityisesti kehittyvien maiden keskuspankit pitävät kultaa edelleen strategisena reserviomaisuutena talouden valuuttariskejä torjuakseen.
Nettomääräiset ostot voivat vaihdella vuosineljänneksittäin, mutta vuoden 2025 trendi on edelleen vahva ja positiivinen, Tran toteaa.
Pepperstone yhtiön asiantuntija Felipe Barragán kertoo sijoittajakirjeessään, että Hongkongista saadut luvut osoittivat, että Kiinan kullan nettotuonti yli kaksinkertaistuivat heinäkuussa, ja Kiinan keskuspankki kasvattaa kultavarantojaan jo yhdeksättä kuukautta peräkkäin.
Lisäksi kullan kysyntää tukevat vahva fyysinen kysyntä ja uudelleen heränneet poliittiset huolet Euroopassa.
Poliittinen epävakaus Ranskassa voi lisätä kullan turvasatamakysyntää entisestään. Ranskan osakkeet ja joukkovelkakirjat ovat olleet laskussa, kun maan pääministeri Francois Bayroun vähemmistöhallitus kohtaa syyskuussa epäluottamusäänestyksen laajojen budjettileikkausten vuoksi.
”Tämä voi lisätä sijoittajien epävarmuutta keskellä uusia finanssipoliittisia jännitteitä yhdessä euroalueen suurimmista talouksista, ja kerrannaisvaikutukset saattavat ulottua koko alueelle”, Barragán toteaa.
Yhdysvalloissa huomio keskittyy keskuspankin seuraaviin toimenpiteisiin sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump erotti yhden Fedin jäsenen ja käynnisti uudelleen keskustelun instituution riippumattomuudesta. Pääjohtaja Jerome Powell on viime aikoina korostanut nousevia työmarkkinariskejä ja jättänyt auki mahdollisuuden koronlaskuun syyskuussa.
Futuurimarkkinat pitävät koronlaskua erittäin todennäköisenä, mutta perjantain PCE-inflaatioluku saattaa olla ratkaista sen, kääntääkö keskuspankki korkopolitiikan kurssia.
Samaan aikaan geopoliittiset riskit jatkuvat, mikä ylläpitää kullan kysyntää.
”Ukraina kertoi torjuneensa kymmeniä droneja uusimmassa Venäjän hyökkäysaallossa, ja Gazan konflikti kiihtyi Israelin iskujen jälkeen. Nämä kriisit, yhdessä kotimaisten ja rajat ylittävien poliittisten paineiden kanssa, vahvistavat kullan vetovoimaa turvasatamana”, Barragán kertoo.
