Suomen suurimpien yritysten kasvuvauhti on viimeisen vuosikymmenen ajan jäänyt jälkeen kansainvälisistä verrokeista. Hyvä uutinen on, että tämä kehityssuunta voidaan kääntää. Tällaiseen johtopäätökseen tulee McKinseyn tuore raportti.
Konsulttiyhtiön mukaan Suomessa listattujen suuryritysten kasvu on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi hitaampaa kuin kansainvälisten verrokkien, osoittaa McKinseyn tuore selvitys.
Suomen kansantalous on yli vuosikymmenen jatkuneessa kasvukriisissä. Samalla suomalaiset suuryhtiöt ovat jääneet kasvussa jälkeen verrokeistaan: viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomeen listatut suuryritykset kasvoivat keskimäärin vain kolme prosenttia vuodessa, kun kansainvälinen keskiarvo oli kahdeksan prosenttia.
Erotus tarkoittaa, että näiden yhtiöiden liikevaihto voisi olla jopa 80 miljardia euroa enemmän kuin mitä se nyt on. Inflaatio tai sektoripainotus eivät selitä tätä eroa.
Löydös on merkittävä, kun mietitään ratkaisuja Suomen kansantalouden elvyttämiseen. Vaikka startupit ja pk-yritykset tukevat talouskasvua, tarvittava mittakaava koko taloutta nostavaan kasvuun löytyy vain suuryrityksistä.
Konsulttiyrityksen mukaan suuryritykset näyttelevät keskeistä roolia koko talouden kehityksessä, sillä ne synnyttävät suurimman osan yksityisen sektorin työpaikoista, investoinneista ja osaamisen kehittymisestä.
Kolme juurisyytä kasvun hitauteen
McKinseyn analyysin mukaan suomalaisyritysten kasvun esteet liittyvät kolmeen tekijään.
Ensimmäinen ongelma on kunnianhimon puute. Vain joka kymmenes suuryritys asettaa kasvutavoitteensa edes kansainvälisten suuryhtiöiden kasvun keskiarvon tasolle. Ilman kunnianhimoisia tavoitteita ei synny uskottavia suunnitelmia, kannustimia tai systemaattista riskinottoa riittävässä mittaluokassa.
Toinen ongelma on investointien vähäisyys. Suomalaisyritysten taseet ja kannattavuus ovat vahvistuneet, mutta kansainvälinen verrokkiryhmä investoi tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä yritysostoihin jopa kolme kertaa enemmän kuin meillä.
Myös investoinnit kiinteään omaisuuteen kuten tuotantokapasiteettiin tai tietojärjestelmiin ovat vertailuryhmässä yli 65 prosenttia suuremmat kuin suomalaisyrityksissä.
Myös yrityskulttuurissa on McKinseyn mukaan parantamisen varaa. Nopeasti kasvavat yritykset ovat mestareita esimerkiksi rakentavassa haastamisessa ja muissa kasvua tukevissa kulttuuritekijöissä – suomalaisyritykset jäävät näissä usein globaalin verrokkiryhmän alimpaan neljännekseen.
Haastaminen koetaan luottamuspulana, innovaatioihin ei osoiteta resursseja, epäonnistuneiden hankkeiden lopettaminen on jähmeää ja kannustinjärjestelmät ovat vaatimattomampia kuin kansainvälisillä kilpailijoilla. Lisäksi osaamisresursseja kohdennetaan liikaa keskijohtoon myynnin ja teknisen kehityksen resursoinnin sijasta.
Hyvät edellytykset kääntää suunta
Vaikka viime vuosikymmen on ollut kasvun kannalta haastava, suomalaisyhtiöillä on McKinseyn mukaan erinomaiset mahdollisuudet kääntyä vahvemman kasvun tielle: vahvat taseet, kilpailuetuja globaalissa mittakaavassa sekä historiallista näyttöä onnistuneista suunnanmuutoksista.
”Kasvun saavuttaminen edellyttää ensimmäiseksi korkeampaa tavoitetasoa, jonka omistajat ja hallitukset asettavat. Johdolta tarvitaan uskottavat suunnitelmat, huomioiden myös tarvittavat resurssien uudelleenallokoinnit, ja rohkeutta uudistaa toimintatapoja. Yrityskulttuuriin kätkeytyvät kasvun esteet on tunnistettava ja purettava – tämä on koko elinkeinoelämän yhteinen tehtävä”, kiteyttää McKinseyn Helsingin toimiston osakas Tapio Melgin.
Kasvua tukevat myös Suomen vakaa ja läpinäkyvä liiketoimintaympäristö, korkeasti koulutetun työvoiman hyvä saatavuus sekä institutionaalinen vakaus. Lisäksi kustannustehokas ja puhdas energia sekä luotettava sähköverkko tarjoavat merkittävän kilpailuedun erityisesti energiaintensiiviselle teollisuudelle.
Edellytykset kasvun kriisin ratkaisemiseen ovat siis vahvemmat kuin koskaan. Jos kotimaisten suuryhtiöiden kasvu nousisi kansainväliselle keskiarvotasolle ja sen yläpuolelle, vetäisi se koko kansantalouden uuteen kasvuun.
