Kiinteistöliiton tuoreen Indeksitalo-selvityksen mukaan kiinteistökustannukset ovat Suomen kaupungeissa nousseet tänä vuonna rauhallisemmin kuin vuonna 2024.
Indeksitalo mittaa nykyisin 59 kaupungin kuntakohtaisesti päätettäviä kiinteistönpitokustannuksia. Nämä kustannukset kattavat keskimäärin hieman runsaat puolet taloyhtiöiden hoitokuluista.
Kustannukset ovat nousseet 3,7 prosenttia, kun viime vuonna vastaava luku oli 4,4 prosenttia. Kiinteistökustannusten kasvu on kuitenkin ollut suurempaa kuin kuluttajahintojen ja ansiotason nousu.
Vesikustannus nousi keskimäärin 5,7 prosenttia, kaukolämmön 3,9 prosenttia, jätehuollon 3,3 prosenttia, rakennuksen kiinteistövero 1,3 prosenttia ja tontin kiinteistövero 0,2 prosenttia. Sen sijaan sähkön vertailukustannus laski 1,2 prosenttia, edellisvuoden noin 12 prosentin laskun jälkeen.
Indeksitalo-selvityksessä kiinteistökustannukset nousivat 53 kunnassa. Helsingissä vertailukustannukset laskivat 1,3 prosenttia, kun kaukolämmön vertailukustannus laski siellä miltei kuusi prosenttia edellisvuodesta.
Suurin kustannusnousu on tänä vuonna Kemissä, noin 12 prosenttia. Kymmenessä kaupungissa nousu oli välillä 6-8 prosenttia.
Helsingin lisäksi lievästi miinusmerkkisiä muutoksia kunnallisissa kustannuksissa oli lisäksi Nurmijärvellä, Seinäjoella, Rovaniemellä, Jämsässä ja Imatralla. Nollan ja kahden prosentin nousun välille osuu kymmenkunta kaupunkia.
Kokonaiskustannuksissa isoja eroja kaupunkien välillä
Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen muistuttaa, että alueelliset erot ovat merkittävät.
Yksittäisen taloyhtiön näkökulmasta onkin oleellisempaa seurata valtakunnallisten keskiarvojen sijaan sitä, mitä omassa kunnassa tapahtuu, Rekola neuvoo.
Kiinteistöliiton selvityksen mukaan kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Järvenpäässä ja Helsingissä. Helsinki oli kärjessä vuonna 2024. Järvenpäässä vertailukustannukset ovat tasolla 4,35 euroa neliöltä kuukaudessa, ja Helsingissä 4,28 euroa.
Kaikkein edullisin on tänä vuonna Kokkola, jossa kokonaiskustannukset olivat 2,81 euroa neliöltä. Seuraavaksi edullisimmat olivat Pietarsaari, Kempele, Rauma ja Salo, joiden lukemat olivat välillä 2,90–2,94 euroa.
Kaikkien 59 vertaillun kaupungin keskiarvo on tänä vuonna 3,51 euroa neliöltä kuussa.
Kustannuserot kalleimman ja halvimman kunnan välillä ovat edelleen kasvaneet reilusti. Kalleimmassa, Järvenpäässä, kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa jo noin 4 700 euroa vuodessa, kun taas Kokkolassa riittää noin 3 040 euroa.
”Esimerkiksi kaukolämmön kustannus on kaikkia vertailun kaupunkeja tarkasteltaessa kasvanut 4,4 prosenttia vuosien 2024 ja 2025 välillä. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että Kemissä ja Vihdissä kaukolämpö on kallistunut 20 prosentilla, mutta samaan aikaan Helsingissä sen kustannus on tippunut kuusi prosenttia”, Rekonen kertoo.
Sähkömenot ovat halventuneet
Selvityksen eri kustannuslajeista ainoa, jonka kustannus on laskenut viime vuodesta, on kiinteistösähkö. Tämä johtuu sähköenergian halpenemisesta.
Samaan aikaan sähköenergian perusmaksut, sähkönsiirron perusmaksut sekä siirron verkkohinnat ovat kuitenkin nousseet.
Rekolan mukaan sähköenergian markkinahinnan maltillinen kehitys helpottaa osaltaan kustannuspaineita taloyhtiöiden kiinteistösähkön suhteen.
”Yksittäisen taloyhtiön kiinteistösähkön kokonaiskustannukset ovat kuitenkin voineet tästä huolimatta kasvaa viime aikoina merkittävästikin, jos esimerkiksi sähkönsiirtosopimuksessa on otettu käyttöön tehomaksukomponentti eikä taloyhtiö pysty välttämään kiinteistösähkön käytössään suuria kulutuspiikkejä”, hän toteaa.
Lue myös tämä: Kiinteistösijoitusyhtiö: Suomi tarjoaa houkuttelevia tuotto-odotuksia
