Kiina ja Intia vähentävät järjestelmällisesti Yhdysvaltain valtionvelkapapereiden omistuksiaan osana laajempaa siirtymää pois dollaripohjaisista varoista.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriön marraskuun 2025 tilastojen mukaan Kiinan hallussa oli enää 683 miljardia dollaria Yhdysvaltain velkakirjoja, mikä on vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2008 finanssikriisin.
Kiinan omistukset USA:n velkakirjoissa ovat pudonneet huipputasostaan yli 600 miljardilla dollarilla. Marraskuussa 2013 Kiina omisti velkapapereita noin 1,32 biljoonan dollarin arvosta.
Intia on kulkenut samaa polkua. Maan omistukset USA:n velkakirjoissa ovat supistuneet vuoden aikana noin 21 prosenttia 190,7 miljardiin dollariin.
Samaan aikaan molemmat maat ovat kartuttaneet kultavarantojaan ennennäkemättömällä vauhdilla.
Intian keskuspankin kultavarannot ovat nousseet ennätykselliseen noin 880 tonniin, ja kullan osuus maan valuuttavarannoista on kivunnut lähes 15 prosenttiin – korkeimmalle tasolle lähes 30 vuoteen.
Kiina puolestaan on ostanut kultaa 13 kuukautta peräkkäin ja kasvattanut varantonsa 74,12 miljoonaan unssiin eli noin 310 miljardiin dollariin.
Kulta haastaa dollarin, geopoliittinen kuohunta vauhdittaa muutosta
Investointipankki Morgan Stanley julkaisi tällä viikolla analyysin, jossa se nimeää kullan dollarin ”merkittävimmäksi haastajaksi”. Pankin mukaan kullan osuus keskuspankkien valuuttavarannoista on noussut noin 14 prosentista jo 25–28 prosenttiin.
Kehitys on historiallinen.
Keskuspankkien kultavarannot ylittävät nyt arvoltaan niiden Yhdysvaltain velkapaperiomistukset ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996.
BRICS-maat ovat olleet suurimpia kullan ostajia vuodesta 2022 lähtien, jolloin Yhdysvallat asetti Venäjälle laajat pakotteet. Maailman kultaneuvoston mukaan keskuspankit ovat ostaneet kultaa yli 1 000 tonnia vuosittain vuosina 2022–2024, ja tahti on jatkunut vahvana.
Jättipankki Morgan Stanley arvioi, että poliittiset ja geopoliittiset tekijät vaikuttavat dollarista irtautumiseen neutraalisti tai hieman kiihdyttävästi. Kauppajännitteet ja pakoteriskit ovat nostaneet kullan arvostusta turvallisena omaisuuseränä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron lisäsi osaltaan keskustelua dollarijärjestelmän tulevaisuudesta Davosin talousfoorumissa tällä viikolla. Hän kehotti Eurooppaa rakentamaan siltoja ja lisäämään yhteistyötä kehittyvien maiden, BRICS-ryhmän ja G20:n kanssa.
Macronin puheenvuoro ajoittui hetkeen, jolloin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut eurooppalaisia maita tulleilla Grönlanti-kiistan yhteydessä.
Intia ottaa BRICS-johtoroolin
Intia aloitti tammikuussa BRICS-ryhmän puheenjohtajana ja isännöi vuoden 2026 huippukokousta. Pääministeri Narendra Modi on linjannut, että Intia aikoo edistää ryhmän sisällä ”ihmiskeskeistä lähestymistapaa” ja globaalin etelän etuja.
BRICS-maat ovat kehittäneet myös teknologista infrastruktuuria dollarijärjestelmän kiertämiseksi. BRICS Pay -maksujärjestelmän pilottivaihe on käynnissä, ja analyytikot arvioivat, että yhteinen digitaalinen valuutta voisi käynnistyä jo vuosina 2026–2027.
Samalla kun BRICS-maat vetäytyvät Yhdysvaltain velkamarkkinoilta, perinteiset liittolaiset ovat lisänneet omistuksiaan. Japani, Britannia ja Kanada ovat kasvattaneet sijoituksiaan USA:n velkakirjoissa, ja ulkomaiset kokonaisomistukset nousivat marraskuussa ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin.
Kehitys korostaa, kuinka geopoliittinen asemoituminen muokkaa yhä voimakkaammin suhtautumista Yhdysvaltain valtionvelkaan.
Dollarilla on yhä suurin osuus maailman valuuttavarannoista, mutta yksikään vaihtoehtoinen fiat-valuutta ei ole noussut sen haastajaksi. Kulta sen sijaan tekee sen.
Eikö se gaddaffi koki kohtalonsa kun se rupes vihjailemaan kultakantaan siirtymisestä. Brics maat on vastavoima dollarille. Kiinalla kuulemma on niin paljon kultaa maaperässä että sen ei tartte enää ostaa sitä kauppataseen ylijäämällä. Trumppi on huolissaan, että pitääkö sen itse ostaa velkakirjojaan, kun on pakko ottaa tullit käyttöön suhteessa Venäjään.
Brics maat ovat nousevia talouksia ja puolet maailman väestöstä ja suurin osa raaka-aineista toisin kun länsimaat jotka hiipuvat.
Mielenkiintoista nähdä aiheuttaako maailmanjärjestyksen muutos miten suuria sotia tuskin pelkästään päätä silittelemällä ihmiskunta siitä selviytyy.
Unohda 5 000 dollaria: Bank of America ennustaa kullan hinnan nousevan 6 000 dollariin unssilta kevääseen 2026 mennessä
Widmer ennustaa keskimääräisten ylläpitokustannusten nousevan 3 % noin 1 600 dollariin unssilta, mikä on hieman markkinoiden konsensusennustetta korkeampi taso.
Hän odottaa myös tuottajien kannattavuuden kasvavan voimakkaasti, ja kokonaiskäyttökatteen (EBITDA) ennustetaan nousevan 41 prosenttia noin 65 miljardiin dollariin vuonna 2026.