Fortumin tuore vuosikertomus piirtää kuvan yhtiöstä, joka asemoi itseään energiasiirtymän keskeiseksi hyödyntäjäksi Pohjoismaissa. Toimitusjohtaja Markus Rauramo kuvailee yhtiön asemaa ”ainutlaatuiseksi” ja katsoo Fortumin olevan valmis johtamaan siirtymää.
Lupaukset ja tavoitteet ovat kovia, kun huomioidaan, että viime vuoden tunnusluvut jättivät toivomisen varaa.
Fortumin liikevaihto laski viime vuonna 4,99 miljardiin euroon edellisvuoden 5,8 miljardista eurosta. Vertailukelpoinen liikevoitto laski 1,18 miljardista eurosta 0,9 miljardiin euroon.
Generation-segmentin tulos heikkeni tuotantomäärien laskettua. Ydin- ja vesivoiman tuotanto jäi 3,9 terawattituntia edellisvuotta pienemmäksi, mikä johtui ennen kaikkea Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen pitkästä suunnittelemattomasta seisokista sekä vesivoiman vähäisemmistä tulovirtaamista.
Saavutettu sähkön myyntihinta nousi silti 51,4 euroon megawattitunnilta. Onnistunut fyysinen optimointi ja suojaukset pitivät tulosta pystyssä tilanteessa, jossa tuotantomäärät laskivat tuntuvasti.
Optimointimarginaali eli lisäarvo, jonka Fortum tuottaa joustavalla tuotantorakenteellaan spot-markkinahintojen päälle, parani selvästi 9,7 euroon megawattitunnilta. Tämä mittari paljastaa yhtiön kyvyn hyödyntää Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden kasvavaa hintavaihtelua, ja se onkin kenties Fortumin kiinnostavin luku pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Huomionarvoista on myös Consumer Solutions -segmentin kehitys. Kuluttajaliiketoiminta kirjasi tähänastisen vahvimman koko vuoden vertailukelpoisen liikevoittonsa, ja parannus syntyi kaasun ja sähkön myyntikatteiden kasvusta sekä vuonna 2024 toteutettujen brändifuusioiden tuomista kustannussäästöistä.
Pohjoismaisen sähkönkysynnän kasvu ratkaisee kaiken
Fortumin strategia nojaa vahvasti oletukseen pohjoismaisen sähkönkysynnän merkittävästä kasvusta. Kantaverkkoyhtiöiden kesäkuussa 2025 julkaiseman ennusteen mukaan vuotuinen kysyntä voisi nousta nykyisestä noin 400 terawattitunnista 550 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä ja jopa 975 terawattituntiin vuoteen 2050 mennessä.
Luvut ovat valtavia, ja niihin sisältyy paljon epävarmuutta. Yhtiö itsekin myöntää tämän.
Kehityssuunta vaikuttaa kuitenkin selvältä, ja sen ajureita ovat datakeskusten rakentaminen, teollisuuden sähköistyminen ja kaukolämmön dekarbonisaatio.
Erityisesti datakeskussektori on tällä hetkellä aktiivisin kysyntäajuri.
Sekä hyperskaalaajat että datakeskustilojen vuokraajat suosivat Pohjoismaita kylmän ilmaston, luotettavan sähköverkon ja lähes fossiilittoman tuotantorakenteen vuoksi.
Fortumin mukaan Suomen spot-markkinoilla nähtiin viime vuonna jälleen Euroopan suurimpia määriä negatiivisia hintatunteja tuulisina päivinä, mutta vastaavasti heikon tuulen jaksoilla tunnittaiset hinnat nousivat yli 200 euroon megawattitunnilta.
Tämä volatiliteetti on Fortumin näkökulmasta sekä riski että mahdollisuus. Joustava vesivoima ja vakaa ydinvoima antavat yhtiölle kyvyn reagoida hintamuutoksiin tavalla, johon pelkkään tuulivoimaan perustuva tuottaja ei pysty.
Tehostamisohjelmasta orgaaniseen kasvuun
Fortumin vuosina 2024 ja 2025 toteutettu tehostamisohjelma pienensi vuotuisia kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla. Se vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden 2022 kiinteistä kustannuksista. Vuonna 2026 kiinteiden kustannusten arvioidaan olevan noin 870 miljoonaa euroa.
Seuraava vaihe on kunnianhimoisempi. Fortum odottaa vertailukelpoisen liikevoittonsa kasvavan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Vertailupohjana on 930 miljoonaa euroa, joka vastaa vuoden 2025 kolmannen neljänneksen loppua edeltävien 12 kuukauden tasoa.
Yhtiön mukaan parannus syntyy laitosten käytettävyysasteen parantamisesta, toiminnan tehostamisesta ja orgaanisesta kasvusta. Arvio ei sisällä vaikutuksia investoinneista, yritysostoista tai sähkön hinnan muutoksista.
Tämä 330 miljoonan euron tulosparannus on Fortumin mukaan sen omissa käsissä oleva tavoite. Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, ettei yhtiö hinnoittele ennusteeseensa mahdollisten suurten investointien tuottoja.
Uusi ydinvoima ei kannata nykyhinnoilla
Vuosikertomuksen merkittävimpiä yksittäisiä havaintoja on Fortumin maaliskuussa julkaisema selvitys uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa.
Johtopäätös on yksiselitteinen: nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin markkinahintojen varassa.
Fortum jatkaa silti uuden ydinvoiman kehittämistä pitkän aikavälin vaihtoehtona. Linjaus kertoo siitä, että yhtiö pitää nykyhintatasoa liian alhaisena suurille pääomainvestoinneille, mutta ei halua luopua optioarvosta, jonka valmiudet uuden ydinvoiman rakentamiseen tuovat.
Samaan aikaan Loviisan ydinvoimalan käyttöiän jatkaminen vuoteen 2050 etenee. Uuden käyttölupakauden aikana laitoksen arvioidaan tuottavan jopa 180 terawattituntia sähköä, ja investointien arvioidaan olevan vuosina 2023–2050 yhteensä noin miljardi euroa. Jokaisesta investointihankkeesta päätetään erikseen, mikä jättää yhtiölle liikkumavaraa.
Tosin Loviisan ydinvoiman käytettävyysaste jäi vuonna 2025 vain 75 prosenttiin. Vesivoiman käytettävyysaste oli sen sijaan 94 prosenttia.
Ydinvoiman tavoitetasoksi on asetettu yli 90 prosenttia, joten parannettavaa riittää.
Tuulivoimaportfolio kasvoi yhdellä kertaa seitsemän gigawattia
Fortum laajensi uusiutuvan energian hankekantaansa kahdella merkittävällä kaupalla. Yhtiö hankki Enersenseltä noin 2,6 gigawatin ja ABO Energyltä noin 4,4 gigawatin maatuulivoiman kehitysportfoliot Suomesta. Näiden myötä Fortumilla on Pohjoismaissa lupakäsittelyssä noin kahdeksan gigawattia maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita.
Luvut ovat vaikuttavia, mutta on syytä huomata ero kehitysportfolion ja rakennetun kapasiteetin välillä. Rakennusvalmiita hankkeita oli vuoden 2025 lopussa vasta 70 megawattia, kun tavoite on 1,2 gigawattia vuoden 2028 loppuun mennessä. Matka on pitkä.
Fortum korostaa, ettei se aio investoida uuteen tuuli- tai aurinkokapasiteettiin, jos tuotanto olisi pelkästään markkinahintojen varassa. Yhtiö tähtää siihen, että uutta kapasiteettia rakennetaan asiakaskysynnän mukaan, käytännössä pitkäaikaisten sähkönmyyntisopimusten turvin.
Tämä linjaus pienentää sijoittajan riskiä, mutta samalla hidastaa kasvua.
Tase kestää ja osinko virtaa
Fortumin tase on poikkeuksellisen vahva. Rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli vuoden lopussa 1,2, kun pitkän aikavälin enimmäismääräksi on asetettu 2,5. Luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin sekä S&P Global Ratingsilta että Fitch Ratingsilta.
Hallitus esittää osinkoa 0,74 euroa osakkeelta, mikä vastaa 90 prosenttia vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhde on Fortumin osinkopolitiikan ylärajoilla, mikä heijastaa vahvaa tasetta ja maltillista investointitasoa.
Konsernin pääomainvestoinneiksi arvioidaan noin kaksi miljardia euroa vuosina 2026–2030 ilman yritysostoja. Summa sisältää noin 750 miljoonan euron kasvuinvestoinnit ja noin 250 miljoonan euron vuotuiset kunnossapitoinvestoinnit. Lisäksi Fortumilla on mahdollisuus investoida noin 2,5 miljardia euroa lisää, mikäli houkuttelevia kohteita ilmaantuu.
Tuo 2,5 miljardin euron optio on strategisesti kiinnostava. Se kertoo siitä, että yhtiö ei ole vielä sitonut pääomia odottamaansa sähkönkysynnän kasvuun, vaan odottaa oikeaa hetkeä. Geopoliittiset jännitteet ja epävarmuus suurten teollisuusinvestointien toteutumisesta Pohjoismaissa tekevät varovaisuudesta perusteltua.
Vuoden 2025 sähköntuotannosta 99 prosenttia tuli uusiutuvista lähteistä tai ydinvoimasta, ja ominaispäästöt olivat vain kahdeksan grammaa hiilidioksidia kilowattituntia kohti.
Fortum saavutti ominaispäästötavoitteensa kolme vuotta etuajassa. Tämä on konkreettinen kilpailuetu aikana, jolloin teollisuusasiakkaat hakevat todistetusti vähäpäästöistä energiaa omien päästövähennystavoitteidensa tueksi.
