Vastavirtaan kulkeva ekonomisti Steve Hanke opettaa soveltavaa taloustiedettä Johns Hopkinsin yliopistossa. Sijoitussalkkujen suunnan pitäisi hänen mielestään muuttua nyt.
”Olemme siirtymässä uuteen raaka-aineiden supersykliin. Kaikki on nousussa”, Hanke kirjoittaa X-palvelussa.
Sytykkeenä hän pitää Yhdysvaltain ja Israelin sotaa Irania vastaan.
”Yhdysvaltain ja Israelin sota Irania vastaan myötävaikutti tähän kehitykseen. Sijoitussalkkua kannattaakin siis kääntää teknologiasta kohti kovan luokan raaka-aineita”, ekonomisti perustelee.
My take on BOOMING commodity markets:
— Steve Hanke (@steve_hanke) April 22, 2026
"We're entering another commodity supercycle. Everything is going up. The US-Israeli war on Iran helped make that happen. So, you want to be pivoting your portfolio away from tech into hardcore commodities." pic.twitter.com/Pt1JFxTrvz
Supersyklillä tarkoitetaan vuosien mittaista raaka-aineiden hintojen nousujaksoa, jossa tarjonta ei ehdi reagoida kysyntään.
Sota ei ole ainoa selittäjä. Kullan ja hopean hinnat hilautuivat ennätyksiinsä jo pitkin vuotta 2025.
Taustalla painoivat valtioiden velka ja ennusteet finanssipolitiikan epävakaudesta. Sijoittajat hakeutuivat jalometalleihin.
Iranin tilanne on nostanut öljyn hintaa rajusti, ja Hormuzinsalmen liikenteen häiriöt ovat lyöneet leimansa myös muiden hyödykkeiden hintoihin. Maiden välinen vastavuoroinen kiistely jatkuu, eikä ratkaisua näy.
Tarjonta junnaa, kysyntä juoksee
Hanken päättely lähtee fyysisistä tunnusluvuista. Varastot ovat alhaalla, infrastruktuuri-investoinnit ovat laahanneet vuosikausia.
”Tärkeimmät indikaattorit ovat fyysisiä. Aito superkierto näkyy siinä, että korkeammat hinnat eivät saa tarjontaa nopeasti liikkeelle tarjontapuolen pullonkaulojen vuoksi”, ekonomisti sanoo Business Insiderin haastattelussa.
Kapasiteettia ei rakenneta yhdessä yössä. Kaivosten ja jalostamoiden investoinneista on tingitty, eikä vahvistuva hinta käännä tilannetta välittömästi tuotantoa kasvattamalla.
Hanken mukaan markkina on hinnoitellut teknologiayhtiöt täyteen, mutta jättänyt raaka-aineiden tuottajat aliarvostetuiksi
Tekoäly tarvitsee terästä ja kuparia
Tekoälybuumi vahvistaa raaka-aineteesiä, ei kaada sitä.
”Tekoälykään ei ole puhtaasti digitaalista. Se vaatii sähköä, datakeskuksia, jäähdytystä, maata, terästä, kuparia, kaasua ja sähköverkkokapasiteettia”, Hanke tiivistää.
Datakeskusten rakentaminen lisää raaka-aineiden kysyntää ja muuttaa niiden tuoton suhteen teknologiaan nähden.
Sijoitusinstrumenttina Hanke pitää futuureita parempana kuin fyysistä raaka-ainetta. Hän aloitti uransa juuri raaka-ainemarkkinoilla ja perustelee valintansa pragmatismilla.
”Olen aina suosinut raaka-ainealtistusta futuurimarkkinoiden kautta. Lyhyesti sanottuna, jos uskoo raakaöljyn olevan nousussa, ei kannata vaivata päätään yksittäisen öljy-yhtiön analyysillä, vaan ostaa pitkä positio raakaöljyfutuurissa.”
Raaka-aineissa, joilla ei ole futuurimarkkinaa, kanavaksi jäävät tuottajat. Hanke nostaa esiin litiumin ja vanadiumin valmistajat.
Iranin ja lännen jännityksen laukeaminen veisi öljystä riskipreemion nopeasti. Kuparin, kullan ja sähköverkkoon nojaavien raaka-aineiden ajurit eivät kuitenkaan katoa minnekään.
