Euroopan osakemarkkinoilla eletään jälleen vaihetta, jossa korko-odotukset voivat ratkaista enemmän kuin tulosennusteet.
Kyse ei ole vain yhdestä koronnostosta. Markkinoilla on jo pitkälti varauduttu siihen, että EKP nostaa ensi torstaina talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 2,25 prosenttiin. Suurempi kysymys on, jääkö liike varotoimeksi vai alkaako sen jälkeen uusi koronnostojen sarja.
Taustalla on Iranin sotaan liittyvä energiashokki. Öljyn hinnan nousu ja Hormuzinsalmen liikenteen häiriöt ovat nostaneet kustannuspaineita, ja euroalueen inflaatio on noussut selvästi EKP:n kahden prosentin tavoitteen yläpuolelle.
Sijoittajan kannalta lisähaastetta tuo se, että keskuspankin talletuskoron nosto ei automaattisesti tarkoita, että pitkät valtionlainojen korot nousevat samassa tahdissa. Jos koronnosto on jo markkinoiden hinnoissa, esimerkiksi Saksan kymmenvuotisen lainan korko voi reagoida vain vähän tai jopa laskea, jos EKP:n viesti tulevasta korkopolusta on odotettua varovaisempi.
Pitkien korkojen suunta riippuu ennen kaikkea siitä, mitä sijoittajat alkavat odottaa inflaatiosta, talouskasvusta ja seuraavista korkopäätöksistä. Yksi koronnosto voi olla osakemarkkinoille jo vanhaa tietoa.
Tilanne on osakkeille herkkä, koska Euroopan osakemarkkina ei lähde uuteen korkokeskusteluun matalilta arvostustasoilta. STOXX Europe 600 -indeksi on noussut lähelle ennätystasoja, ja arvostuskertoimet ovat selvästi korkeammat kuin edellisen koronnostosyklin alkaessa.
EKP:n mahdollinen koronnosto olisi ennen kaikkea viesti siitä, ettei keskuspankki halua antaa energiashokin levitä palkkoihin, palveluhintoihin ja inflaatio-odotuksiin. Tässä mielessä koronnosto voi olla yhtä paljon uskottavuuden puolustamista kuin talouden jäähdyttämistä.
Osakesijoittajan näkökulmasta ero on suuri. Jos EKP nostaa korkoa kerran tai kahdesti ja samalla korostaa talouskasvun haurautta, vaikutus osakemarkkinoihin voi jäädä lieväksi.
Jos taas keskuspankki alkaa puhua pitkästä kiristyssyklistä, paine kohdistuu erityisesti korkoherkkiin ja korkealle hinnoiteltuihin osakkeisiin.
Tämä tekee korkopäätöksestä enemmän sektorivalinnan kuin koko markkinan suunnan kysymyksen. Kaikki osakkeet eivät kärsi korkeammista koroista samalla tavalla. Osa voi jopa hyötyä.
Pankit saavat tukea, kiinteistöyhtiöt kärsivät
Pankit ovat perinteisesti ensimmäinen toimiala, jota sijoittajat katsovat korkojen noustessa. Korkeammat markkinakorot voivat tukea korkokatetta, etenkin jos talletuskustannukset eivät nouse yhtä nopeasti kuin lainojen tuotot.
Eurooppalaisilla pankeilla on kuitenkin jo takanaan vahva nousujakso. Siksi uusi koronnosto ei välttämättä tarjoa samanlaista kurssipolttoainetta kuin vuosina 2022–2023, jolloin korkotaso nousi poikkeuksellisen matalalta tasolta.
Pankkien välillä erot voivat kasvaa. Hyötyjiä ovat todennäköisemmin ne pankit, joiden taseet reagoivat nopeasti korkotason muutoksiin ja joiden luottotappioriskit pysyvät hallinnassa.
Sen sijaan heikomman talouskasvun ympäristössä pankkisektorin positiivinen korkovaikutus voi osittain kadota, jos yritysten ja kotitalouksien maksukyky heikkenee.
Selvin paine kohdistuu kiinteistöyhtiöihin. Niiden liiketoimintamalli on suoraan riippuvainen rahoituksen hinnasta, arvostuskertoimista ja kiinteistöjen tuottovaatimuksista.
Kun korot nousevat, kiinteistöjen tuottovaatimukset yleensä nousevat mukana. Se painaa omaisuuserien arvoja. Samaan aikaan velkarahoituksen hinta kallistuu, mikä rasittaa tuloksia erityisesti niissä yhtiöissä, joiden velkaantuneisuus on korkea tai joiden lainasalkku täytyy uudelleenrahoittaa lähivuosina.
Myös yhdyskuntapalvelut ovat perinteisesti olleet korkoherkkä sektori. Sähkö- ja verkkoyhtiöitä on usein ostettu vakaan osingon vuoksi, mikä tekee niistä osittain valtionlainojen vaihtoehtoja.
Tällä kertaa kuva ei ole aivan yhtä suoraviivainen. Sähköistyminen, datakeskusten kasvu ja tekoälyyn liittyvä energiankysyntä tukevat osaa sektorista. Silti korkoriski ei ole kadonnut. Suuret investointiohjelmat tarvitsevat pääomaa, ja pääoman kallistuminen nostaa sijoittajien tuottovaatimuksia.
Öljy-yhtiöt hyötyvät, kuluttajasektorit horjuvat
Kuluttajasektorilla korkojen nousu osuu samaan aikaan, kun energian kallistuminen syö ostovoimaa. Tämä tekee tilanteesta hankalan etenkin autoille, vähittäiskaupalle ja ylellisyystuotteille.
Autoteollisuus kärsii jo valmiiksi heikosta kysynnästä, kovasta kilpailusta ja sähköautomarkkinan hintapaineista. Kalliimpi autorahoitus ei auta tilannetta. Jos lainakulut nousevat, kuluttaja siirtää auton ostoa helpommin eteenpäin tai valitsee halvemman mallin.
Energiayhtiöt ovat poikkeuksellisessa asemassa. Ne ovat yksi harvoista sektoreista, joille inflaation taustalla oleva öljyshokki voi olla suora tulosajuri.
Korkojen nousu on toki myös energiayhtiöille rahoituskustannus. Suuret eurooppalaiset öljy-yhtiöt ovat kuitenkin vahvistaneet taseitaan viime vuosina, ja korkeammat raakaöljyn hinnat tukevat kassavirtaa. Siksi maltillinen koronnosto ei välttämättä muuta niiden sijoitustarinaa ratkaisevasti.
Uusiutuvan energian yhtiöille asetelma on vaikeampi. Tuuli-, aurinko- ja verkkohankkeet vaativat paljon etupainotteista pääomaa, joten rahoituskustannuksen nousu vaikuttaa suoraan hankkeiden tuotto-odotuksiin.
Silti sektoria ei voi arvioida pelkän korkotason kautta. Euroopan tarve vähentää riippuvuutta tuontienergiasta on vahvistunut energiakriisien myötä. Se tukee pitkän aikavälin investointitarinaa, vaikka lyhyen aikavälin arvostukset voivat kärsiä.
Korkojen nousu ei olisi osakemarkkinoille yksiselitteisesti huono uutinen. Se olisi ennen kaikkea testi siitä, mitkä yhtiöt kestäisivät kalliimman rahan, heikomman kasvun ja epävarmemman kuluttajakysynnän.
Parhaassa asemassa olisivat yhtiöt, joilla on vahva hinnoitteluvoima, maltillinen velka, hyvä kassavirta ja liiketoimintaa tukevia rakenteellisia ajureita. Heikoimmassa asemassa olisivat ne, joiden arvostus nojaa halpaan rahoitukseen tai joiden kysyntä riippuu voimakkaasti kuluttajien luottamuksesta.
Korkopäätöksessä sijoittajien huomio ei siksi kohdistu vain itse prosenttilukuun. Vielä tärkeämpää on se, millaisen suunnan EKP antaa syksylle.
Jos keskuspankki kuulostaa varovaiselta, markkina voi hengittää helpommin. Jos viesti on selvästi haukkamainen, Euroopan pörssissä alkaa todennäköisesti uusi kierros, jossa korkoherkät häviäjät ja inflaatiosuojatut voittajat erotellaan toisistaan entistä tarkemmin.
