Eronnut on Suomessa voinut tähän saakka vaatia osuutta entisen puolisonsa omaisuudesta vaikka vuosikymmenten kuluttua. Nyt vaateille tuli takaraja.
Kesäkuun alussa voimaan tulleen avioliittolain muutoksen myötä avio-oikeus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun lainvoimainen päätös avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on annettu. Asiasta kertoo Digi- ja väestötietovirasto, joka rekisteröi liittoihin liittyviä sopimuksia.
Avio-oikeus tarkoittaa kummankin puolison oikeutta saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta, kun liitto päättyy. Oikeuden voi sulkea pois kokonaan tai osittain avioehdolla.
Vanhentumisen seuraukset ovat jyrkät. Jos omaisuutta ei ole jaettu ennen määräajan umpeutumista, ositusta eli omaisuuden jakoa ei voi enää tehdä. Varakkaamman puolison ei tällöin tarvitse luovuttaa entiselle puolisolleen tasinkoa, jolla varallisuuserot osituksessa normaalisti tasataan.
Vanhentumisen jälkeen entinen puoliso ei myöskään ole entisen puolisonsa kuolinpesän osakas.
Kuolemaan päättyviin avioliittoihin määräaikaa ei sovelleta, joten lesken asema säilyy ennallaan.
Poikkeuksellisen laajan uudistuksesta tekee sen takautuvuus. Vanhentuminen koskee myös ennen lain voimaantuloa päättyneitä avioliittoja ja rekisteröityjä parisuhteita. Jos liitto on päättynyt ennen 31. toukokuuta 2021, avio-oikeus vanhentuu viimeistään 31. toukokuuta 2031. Sitä tuoreemmissa eroissa kymmenen vuoden määräaika lasketaan eropäätöksestä.
Vaatimus saattoi yllättää perilliset
Osituksen toimittamiselle ei ole tähän asti ollut laissa aikarajaa. Käytännössä avio-oikeus on voinut roikkua voimassa vuosikymmeniä, pahimmillaan toisen puolison kuolemaan saakka.
Tekemättä jääneet ositukset ovat hankaloittaneet etenkin kuolinpesien selvitystä, kun vainajan entisiltä puolisoilta on jouduttu vuosien päästä tiedustelemaan mahdollisia vaatimuksia. Perillisille vaade on voinut tulla täytenä yllätyksenä.
Uudistus pohjautuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, ja eduskunta hyväksyi lakimuutokset lokakuussa 2025.
”Määräajan säätämisellä helpotetaan jatkossa kymmenien vuosien takaisten asioiden selvittelyä”, oikeusministeri Leena Meri perusteli hallituksen esitystä viime vuoden keväällä. Alun perin muutosten oli määrä tulla voimaan jo huhtikuussa, mutta voimaantulo siirtyi kesäkuun alkuun.
Samalla linjalla on Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Paula Ojaniemi.
”Pitkät viivästykset voivat aiheuttaa epäselvyyksiä esimerkiksi uusissa parisuhteissa ja perintötilanteissa”, hän sanoo tiedotteessa.
Määräajan kulumisen voi tarvittaessa katkaista. Jos sopua omaisuuden jaosta ei synny, entinen puoliso voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä, jolloin vanhentuminen keskeytyy toimituksen ajaksi.
Lisäaikaa voi ostaa sopimuksella
Laki jättää eronneille myös toisen reitin. Puolisot voivat sopia avio-oikeudelle laissa säädettyä pidemmän voimassaoloajan, kunhan sopimus rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle ennen määräajan umpeutumista.
Muotovaatimukset ovat tiukat. Pätevän sopimuksen on oltava kirjallinen, päivätty ja allekirjoitettu, minkä lisäksi kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi ennen rekisteröintiä.
Ojaniemen mukaan järkevä ratkaisu riippuu varallisuuden määrästä. Jos yhteistä omaisuutta on vähän, ositus on hänen mukaansa usein sujuvampi tie, kun taas suurempien omaisuuksien kohdalla puolisot saattavat haluta jatkaa avio-oikeuden voimassaoloa.
Virasto kehottaa eronneita, joiden omaisuudenjako on yhä tekemättä, selvittämään ensi töikseen oman vanhentumisajankohtansa. Sen jälkeen entisen puolison kanssa on ratkaistava, tehdäänkö ositus, annetaanko avio-oikeuden vanhentua vai sovitaanko määräajan jatkamisesta. Mahdollinen sopimus kannattaa toimittaa rekisteröitäväksi hyvissä ajoin.
Kiireisin tilanne on kauan sitten eronneilla. Heidän kohdallaan kello käy kohti toukokuun loppua 2031, ja sen jälkeen vaateet entisen puolison omaisuuteen raukeavat lopullisesti.
Lue myös tämä: Avioehdon puuttuminen voi johtaa mittaviin taloudellisiin tappioihin avioerossa
