Kevin Warsh aloitti kautensa Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven puheenjohtajana juhlallisella lupauksella taittaa inflaatio ja selvällä viestillä siitä, että hän aikoo uudistaa keskuspankin toimintatapoja ripeästi.
Omasta korkolinjastaan hän ei kuitenkaan antanut juuri minkäänlaista osviittaa.
Keskuspankin kaksipäiväisen kokouksen päätteeksi Warsh läpäisi keskiviikkona kriittisen testin niiden sijoittajien silmissä, jotka olivat suhtautuneet epäillen hänen inflaationvastaiseen vakaumukseensa. Tiedotustilaisuudessa hän lupasi, että keskuspankki turvaa hintavakauden.
”Sitkeästi korkeat hinnat ovat taakka amerikkalaisille. Lähimennyt ei kuitenkaan ole välttämättä tulevan ennuste”, Warsh sanoi. Hän teki selväksi, että inflaatio on yhä riski, vaikka Washingtonin ja Teheranin välinen sopu painoikin öljyn hintaa alas viime päivinä.
Tausta on haastava. Lähi-idän konflikti on nostanut keskuspankin seuraaman PCE-kulutushintaindeksin 3,8 prosenttiin, lähes kaksinkertaiseksi kahden prosentin tavoitteeseen verrattuna.
Korot pidettiin ennallaan vaihteluvälissä 3,5–3,75 prosenttia jo neljännessä kokouksessa peräkkäin. Yllätys piili ennusteissa.
Komitean haukkamaisuus tuli markkinoille sokkina
Keskuspankki julkaisi odotettua kireämmät ennusteet. Arvionsa jättäneistä 18 keskuspankkiirista yhdeksän odottaa korkeampia korkoja vuoden 2026 loppuun mennessä. Maaliskuussa yksikään ei ennakoinut nostoja, joten käänne oli jyrkkä.
Warsh, joka oli ennen nimitystään arvostellut tällaisia ennusteita, kieltäytyi antamasta omaa arviotaan.
Hänen inflaatiopainotuksensa ja muiden päättäjien ennusteet laukaisivat myynnin lyhyissä valtionlainoissa, jotka heijastavat markkinoiden korko-odotuksia. Kahden vuoden valtionlainan korko nousi pahimmillaan jopa 0,17 prosenttiyksikköä 4,22 prosenttiin, korkeimmalle 16 kuukauteen, kun markkinat alkoivat hinnoitella koronnostoa lokakuulle. Torstaina nousu on tasaantunut 4,18 prosenttiin.
Ennen Iranin-sotaa sijoittajat olivat odottaneet koronlaskuja kuluvalle vuodelle.
Korkoveikkaukset vahvistivat dollaria lähes prosentilla puolen tusinaa valuuttaa vastaan, kun taas S&P 500 -osakeindeksi laski 1,2 prosenttia.
”Markkinat yllättyivät koko komitean haukkamaisuudesta, ei pelkästään Warshin. En odottanut yhdeksän jäsenen tavoittelevan nostoja”, sanoi JPMorgan Asset Managementin salkunhoitaja Priya Misra ja kuvaili muutosta edellisestä kokouksesta valtavaksi.
Wellingtonin salkunhoitaja Brij Khurana katsoi Warshin tekevän juuri sen, mitä jokaiselta keskuspankkijohtajalta vaaditaan, eli vakuuttavan markkinat valmiudestaan vastata inflaatiouhkaan. Hänen mukaansa koronlaskut ovat nyt poissa laskuista.
Trump tyytyväinen, vaikka korot eivät laskeneet
Presidentti Donald Trump nimitti Warshin sen jälkeen, kun hän oli toistuvasti hyökännyt edeltäjän Jerome Powellin kimppuun siitä, ettei tämä tehnyt tarpeeksi lainakustannusten alentamiseksi. Keskiviikkona presidentti vaikutti silti tyytyväiseltä.
”Ei se mitään”, Trump sanoi. Hänen mukaansa keskuspankissa on nyt oikein hyvä mies, jonka linjaa hän aikoo seurata.
Warshin vaatimus inflaation taittamisesta tulee tilanteessa, jossa moni ekonomisti uskoo, että uutta hintapiikkiä on liian myöhäistä torjua, vaikka Hormuzinsalmi avautuisi kokonaan. Ennen helmikuun lopulla alkanutta sotaa salmen kautta kulki viidesosa maailman öljystä.
Liikenne on yhä pahasti tukossa. Vaikka osapuolet ovat päässeet alustavaan sopuun salmen avaamisesta, sadat alukset ovat jumissa Persianlahdella, eikä öljyn täysimittaisen virtaamisen odoteta palautuvan vielä viikkoihin. Analyytikoiden mukaan miinojen raivaus ja tuotannon käynnistäminen voivat viedä kuukausia.
Keskuspankin päättäjien mediaaniennuste asettaa PCE-inflaation 3,6 prosenttiin tämän vuoden lopussa. Maaliskuussa ennuste oli 2,7 prosenttia. Toteutuessaan tämä olisi jo kuudes vuosi, jolloin keskuspankki ampuu ohi inflaatiotavoitteestaan.
Kysyttäessä koronnoston todennäköisestä ajankohdasta Warsh antoi ymmärtää, ettei sitä voi sulkea pois jo seuraavasta, heinäkuun lopun kokouksesta.
”En voi antaa minkäänlaista ohjeistusta siitä, mitä teemme seuraavaksi”, uusi pääjohtaja sanoi. Hyvä uutinen hänen mukaansa oli se, että kokoonnutaan jälleen kuuden viikon kuluttua.
Komitean haukkamaisuudesta kertoi sekin, että kaikki avomarkkinakomitean äänioikeutetut tukivat päätöstä pitää korot ennallaan. Ensimmäistä kertaa kukaan komiteassa ei kannattanut laskua, eikä kokouksessa esiintynyt eriäviä ääniä sitten kesäkuun 2025.
Laaja uudistus keskuspankin viestintään
Warsh teki kokouksessa selväksi tavoittelevansa keskuspankissa laajoja uudistuksia. Ne ovat keskeinen päämäärä myös Trumpin hallinnon korkeille virkamiehille, valtiovarainministeri Scott Bessent mukaan lukien.
Pääjohtaja aloitti paljon puhutun remontin tavassa, jolla keskuspankki viestii Wall Streetille. Hän tiivisti korkokokouksen jälkeisen tiedotteen ja poisti niin sanotun ennakko-ohjauksen, joka aiemmin vihjasi päättäjien seuraavista liikkeistä.
Warshin mukaan hän on käynnistänyt myös laaja-alaisen tarkastelun, joka ulottuu sijoittajille ja toimittajille viestimisestä keskuspankin valtavan taseen tulevaisuuteen ja datalähteiden luotettavuuteen.
”Olemme antaneet markkinoille uuden luvun keskuspankin tarinassa, tuoretta ajattelua”, hän sanoi.





Hyviä juttuja tasaiseen tahtiin, kiitos taas kerran.
Komppaan täysin Khuranaa. Juuri noin toimii oikea ammattilainen tuossa Warshin tehtävässä.
Markkinoilla ei aina muisteta että Keskuspankki on rahaviranomainen ja sen kuuluu toimia mandaattinsa rajoissa mahdollisimman puolueettomasti.
Yhdysvaltojen dollarin asema ja sitä kautta keskuspankin ratkaisut ovat täysin globaaleja.
Inflaation kuriin laittaminen on tärkeää, jokainen joka on kokenut devalvaatio-inflaatiosyklin ymmärtää asian vakavuuden. Inflaatio edetessään ei-ennustettavasti tekee esim. investointisuunnitelmien tekemisestä todella vaikeaa, ja sitä kautta leikkaa talouskasvua.
Lisäksi pitkään lykätyt korjaustoimenpiteet ovat yleensä paljon kivuliaampia kuin ne olisivat olleet ajoissa tehtynä (kts. Suomen työmarkkinat verrattuna Pohjoismaihin).
Pidän hyvänä asiana muös sitä, että dollari on kansainvälinen varantovaluutta, koska se luo vakautta maailman talouteen.
Raaka-aineiden maksuvälineenä on myös hyvä olla vapaasti vaihdettava iso valuutta.
Euro ei siihen nähdäkseni ainakaan lähivuosina sovellu, enkä usko että se olisi ainakaan suomalaisten etujen mukaista, kun valuutta vahvistuisi ja Euroopan ulkopuoliset markkinat menetettäisiin.