Kesäkuussa 2024 julkaistu 165-sivuinen essee käänsi erään nuoren saksalaisen uran uuteen suuntaan.
Tuolloin 22-vuotias entinen OpenAI:n tutkija Leopold Aschenbrenner kokosi tekstiin näkemyksensä tekoälyn seuraavasta vuosikymmenestä. Ydinväite oli suora, ja hän tiivisti sen lauseeseen ”Yleisen tekoälyn tulo vuoteen 2027 mennessä on hätkähdyttävän realistista”.
Ennustajaksi Aschenbrenner oli epätavallinen. Hän valmistui Columbian yliopistosta 19-vuotiaana kurssinsa priimuksena taloustieteen ja matematiikan aloilta ja päätyi sittemmin OpenAI:n Superalignment-tiimiin, joka etsi keinoja hallita ihmistä älykkäämpiä järjestelmiä.
OpenAI irtisanoi hänet huhtikuussa 2024 vedoten väitettyyn tietovuotoon. Aschenbrenner on kiistänyt syytteen ja kertonut joutuneensa epäsuosioon kirjoitettuaan hallitukselle muistion, jossa hän varoitti kiinalaisesta teollisuusvakoilusta ja piti yhtiön tietoturvaa riittämättömänä.
Lähtiessään hän kieltäytyi allekirjoittamasta yhtiön mustamaalauskieltoa ja luopui samalla lähes miljoonan dollarin arvoisista ansaituista optioista säilyttääkseen oikeuden puhua julkisesti.
Essee levisi nopeasti. Sen jakoivat julkisuuden henkilöt Ivanka Trumpista alkaen, ja siitä tuli yksi tekoälypiirien luetuimmista teksteistä vuosina 2024 ja 2025.
Siemenrahasta 13 miljardin kirjaan
Teorian Aschenbrenner muutti nopeasti rahaksi. Syyskuussa 2024 hän perusti esseensä mukaan nimetyn Situational Awareness LP -hedgerahaston.
Noin 225 miljoonan dollarin siemenpääoman antoivat Stripen perustajat Patrick ja John Collison sekä sijoittajat Nat Friedman ja Daniel Gross. Wall Street Journalin mukaan mukana on myös kauppahuone Jane Street.
Kasvu on ollut poikkeuksellista. Rahaston raportoima Yhdysvaltain osakevastuu suureni noin 225 miljoonasta dollarista 5,52 miljardiin dollariin vuoden 2025 loppuun mennessä, ja maaliskuun 2026 lopun 13F-raportissa luku oli jo lähes 13,7 miljardia.
13F on yhdysvaltalaisten suursijoittajien neljännesvuosittainen ilmoitus omistuksistaan, ja se sisältää myös optioiden nimellisarvon, joten se liioittelee salkun kokoa suhteessa varsinaiseen hallinnoitavaan pääomaan.
Todellista sijoittajapääomaa rahastolla oli Fortunen ja Wall Street Journalin tietojen mukaan vuonna 2025 yli 1,5 miljardia dollaria. Bruttovastuu optioineen ja lyhyeksimyynteineen ylsi lehtien mukaan yli 20 miljardiin.
Tuottoluvut ovat olleet yhtä silmiä avaavia kuin kiistanalaisia. Rahasto on raporttien mukaan ilmoittanut vuoden 2025 tuotoksi yli 2 000 prosenttia, ja alkuvuonna 2026 salkku tuotti julkisten seurantapalvelujen laskelmissa yli sata prosenttia lisää.
Aschenbrenner on sitonut rahastoon lähes koko oman varallisuutensa. Näkemys ja henkilökohtainen taloudellinen riski kulkevat siten käsi kädessä.
Keskitetty panostus ja mittava shorttikirja
Rahaston sijoituslogiikka nojaa yhteen väitteeseen. Aschenbrenner uskoo, että tekoälybuumin todellinen pullonkaula ei ole mallien laatu vaan sähkö, tallennuskapasiteetti ja laskentateho.
Siksi rahaston salkussa ei ole merkittävää positiota Nvidiassa, Microsoftissa, Alphabetissa, Amazonissa eikä Metassa, vaan pääoma on ohjattu niin sanottuun ”lapio- ja hakkukerrokseen”, jonka on oltava olemassa ennen kuin ohjelmistot voivat skaalautua.
Käytännössä Aschenbrenner ostaa yhtiöitä, jotka markkina on luokitellut väärin. Entiset bitcoinlouhijat ja pienet energiatoimijat omistavat juuri niitä fyysisiä resursseja, sähkösopimuksia, tontteja ja sähköasemia, joiden rakentaminen tyhjästä veisi vuosia ja miljardeja.
Salkku on äärimmäisen keskitetty. Viisi suurinta omistusta kattaa yli 76 prosenttia koko salkusta, ja rahasto pitää samalla mittavaa lyhyttä positiota juuri niitä sirunimiä vastaan, joita muu markkina suosii.
Ensimmäisen vuosineljänneksen 13F-raportin mukaan rahastolla oli myyntioptioita sirunvalmistajia vastaan noin 8,5 miljardin dollarin nimellisarvosta. Kohteina olivat muun muassa VanEckin puolijohde-ETF ja Nvidia itse, jota vastaan asetettujen optioiden nimellisarvo oli noin 1,6 miljardia dollaria.
Aschenbrennerin etu on syvä tekninen ymmärrys tekoälyn skaalautumisesta. Työskenneltyään vuosia yhdessä maailman johtavista tekoälylaboratorioista hän tuntee koulutuksen ja laskennan dynamiikan tarkemmin kuin useimmat salkunhoitajat.
Nebius vie salkusta 40 prosenttia
Rahaston suurin yksittäinen sijoitus on eurooppalainen Nebius Group. Positio kattaa noin 40 prosenttia salkusta ja on arvoltaan lähes 2,9 miljardia dollaria.
Nebius on niin sanottu neocloud eli tekoälyyn erikoistunut pilvitoimija, joka vuokraa Nvidian huippupiirejä tekoälylaboratorioille ja yrityksille pitkillä sopimuksilla. Yhtiö syntyi venäläisen Yandexin kansainvälisistä liiketoiminnoista.
Vetovoimaa selittävät jättisopimukset. Nebius on tehnyt monivuotiset kapasiteettisopimukset Microsoftin ja Metan kanssa, ja Nvidia sijoitti siihen alkuvuonna 2026 noin kaksi miljardia dollaria.
Toiseksi suurin omistus on kalifornialainen Bloom Energy, jonka osuus salkusta on noin 12 prosenttia. Yhtiö valmistaa kiinteäoksidipolttokennoja, jotka tuottavat konesaleille paikallista sähköä maakaasusta tai vedystä ilman sähköverkon vuosien liittymisjonoja.
Bloomista on tullut rahaston näyttävin sijoitus. Aschenbrenner keräsi position keskihinnalla alle 90 dollaria osakkeelta, ja osakkeen noustua yli 350 dollariin hän kevensi omistustaan noin kolmanneksella vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Kolmossijalla on muistipiirivalmistaja Sandisk, joka irtautui Western Digitalista alkuvuonna 2025 ja jonka osuus salkusta on runsaat kymmenen prosenttia. Neljäntenä on neocloud-yhtiö CoreWeave, yksi suurimmista Nvidian laskentaa tekoälylaboratorioille tarjoavista toimijoista.
Viiden suurimman joukkoon yltää myös vähän tunnettu SharonAI Holdings, josta rahasto on hankkinut 17,4 prosentin osuuden. Loppuosa salkusta koostuu entisistä bitcoinlouhijoista kuten IREN, Core Scientific ja Applied Digital, jotka Aschenbrenner omistaa niiden hallussa olevan sähkö- ja konesalikapasiteetin vuoksi.
Keskitetty strategia leikkaa molempiin suuntiin. Julkisten salkkuseurantojen mukaan rahaston jäljitelty tuotto oli heinäkuun puolivälissä 2026 pudonnut noin kolmanneksen huipustaan, eikä se ollut vielä toipunut.
Seuraava 13F-raportti, joka kattaa kesäkuun 2026 lopun tilanteen, erääntyy elokuun puolivälissä. Se paljastaa, kasvattiko Aschenbrenner Nebius-vetoaan entisestään vai keventikö sitä samalla tavalla kuin Bloomia.
Kirjoittaja omistaa Nebiuksen ja IRENin osakkeita. Artikkeli ei ole suositus ostaa tai myydä osakkeita, eikä SalkunRakentaja anna sijoitussuosituksia.
