Ei hetken hengähdystaukoa euroalueen kriiseissä. Ratkaisun löydyttyä Kyproksen pankkikriisiin, on Slovenian valtionvelan korko noussut kriisirajalle. Markkinoilla pelätään nyt Kyproksen pankkikriisin tartuntariskiä Sloveniaa.
Kyproksen tapahtumat ovat kasvattaneet markkinoilla pelkoja, että myös Slovenia joutuu turvautumaan euromaiden apuun pankkiensa pääomittamiseksi. Reutersin tekemän haastattelun perusteella ekonomistit pelkäävät nyt, että Espanja tai Slovenia on seuraava mahdollinen maa joka joutuu turvautumaan euromaiden tukipakettiin.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n mukaa Slovenia tarvitsee tänä vuonna kolme miljardia euroa tukea ja maan pankit lisäksi miljardin.
Standard Bankin kehittyvien maiden tutkimusjohtaja Tim Ash arvioi Reutersille, että on yhä todennäköisempää, että Slovenia joutuu aloittamaan keskustelut IMF:n ja euroryhmän kanssa tukipaketista.
Reutersin mukaan Slovenian pääministeri Alenka Bratusek yritti vielä keskiviikkona vakuutella maan parlamentille, ettei maa tarvitse euroalueen tukea, vaan se pystyy korjaamaan pankkisektorinsa ongelmat itse. Bratusekin mukaan Slovenian pankkijärjestelmän ongelmia ei voi verrata Kyprokseen.
Pääministerin puheet eivät kuitenkaan ole vakuuttaneet markkinoita. Slovenian dollarimääräisen valtionlainan korko nousi torstaina 28.3. kaikkien aikojen korkeimmille tasoilleen. Maan 2-vuoden valtionlainan nousi lähelle kriittistä 7 prosenttia. Tähän mennessä euromaat joiden valtionlainojen korkotaso on noussut yli 7prosentin, ovat joutuneet turvautumaan EU:n tukipakettiin.
Slovenian valtionlainan lisäksi luottoriskijohdannaisissa eli CDS:ssä hinnoitellaan nyt maksuvaikeuksia Slovenialle. Maan valtionlainojen suojaaminen luottotappioiden varalle on noussut 405 pisteeseen. Sijoittajien täytyy siis maksaa 405 tuhatta dollaria suojatakseen 10 miljoonan dollarin 5 vuoden CDS-sopimus. CDS on luottoriskijohdannainen, jonka avulla sijoittaja voi suojata riskipitoisen lainan (yleensä valtionlainan) siltä varalta, että sen saaja ei pysty maksamaan sitä takaisin.