Kiina on lähtenyt todenteolla uudistamaan talousjärjestelmäänsä kohti avointa markkinataloutta. Sijoittajien kannalta oleellista on erityisesti rahoitussektorin toiminnan siirtäminen markkinoiden vastuulle.
Kiina julkisti viime viikolla suunnitelman siitä miten keskuskomitean yleisluontoisia uudistuspäätöksiä päätöksiä aletaan viedä eteenpäin. Konkreettisten suunnitelmien julkaiseminen oli sijoittajien kannalta tärkeää, sillä keskuskomitean päätös uudistuksista oli jättänyt monia kysymyksiä avoimeksi.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT toteaa katsauksessaan, että monia suunnitelmassa mainituista uudistuksista on kuitenkin valmisteltu jo pitkään tai ne ovat jo koekäytössä. Uudistusten taustalla on muutostarpeiden tunnustaminen ja niihin sitoutuminen. Uudistuksille ei annettu aikataulua, mutta niiden odotetaan toteutuvan vuoteen 2020 mennessä.
Sijoittajien kannalta on erityisen oleellista rahoitussektorille tehtävät uudistukset, joita Kiina lupasi jatkaa. Rahoitussektorin uudistukset ovat tosin jo olleet käynnissä ja tiedossa jo vuosia, BOFIT toteaa.
Rahoitussektorin toteutettavat uudistukset ovat merkittäviä: Markkinoille annetaan enemmän valtaa juanin arvon määrittämisessä, pääomaliikkeitä vapautetaan ja korkosääntelyn purkamista jatketaan. Lisäksi yksityisten rahoituslaitosten perustamista helpotetaan.
Julkisella sektorilla lisätään läpinäkyvyyttä. BOFIT:n mukaan paikallishallinnot saavat luvan laskea liikkeelle velkakirjoja, ja niiden varsin epämääräisiä rahoitusrakenteita pyritään selkiyttämään. Joitakin kokeiluasteella olleita veroja kuten omaisuusvero ja palveluiden arvonlisävero otetaan käyttöön koko maassa. Lisäksi erilaisia ympäristöön liittyviä veroja ja maksuja kiristetään.
Uudistukset tulevat myös edistämään Kiinan kaupungistumista.
Asumisoikeusjärjestelmää (hukou) muutetaan siten, että pieniin kaupunkeihin voi muuttaa vapaasti ja muuton rajoituksia keskisuuriin kaupunkeihin poistetaan asteittain, BOFIT toteaa. Lisäksi maaseudun asukkaille annetaan mahdollisuus myydä ja vuokrata oma maaosuutensa kollektiivien omistamasta maasta.
Lisäksi yhden lapsen politiikkaan kevennetään siten että pariskunnat voivat hankkia kaksi lasta, jos toinen vanhemmista on ainut lapsi. Joidenkin arvioiden mukaan muutoksen myötä Kiinaan syntyy jatkossa vuosittain noin 10 % eli 1,5 miljoonaa lasta enemmän kuin ilman muutosta.