EKP:n tammikuussa julkistettu valtionlainojen osto-ohjelma on saanut aikaan voimakkaan ketjureaktion pienemmissä keskuspankeissa, toteaa Nordea.
EKP:n julkistaman osto-ohjelman jälkeen tammikuun puolivälissä Sveitsin keskuspankki seurasi rahapolitiikan täyskäännöksellä, pian sen jälkeen Tanskan keskuspankki aloitti talletuskoron leikkauksien sarjan.
Torstaina 12.2. yllätysvuorossa oli Ruotsin keskuspankki, joka leikkasi ohjauskorkonsa -0,1 prosenttiin ja julkisti valtionlainojen osto-ohjelman. Nordean mukaan rahapolitiikkaa ovat keventäneet myös Kanada, Australia, Intia ja monet muut.
Nordean mukaan yhteisiä nimittäjiä toimille ovat öljyn hinta, deflaation pelko ja valuuttakurssit. ”Kun muiden maiden reaktiot ovat näin rajuja, EKP:n ohjelmalta vähenee teho. Siksi elvytysruiskeita nähdään vielä lisää niin Euroopassa kuin muuallakin”, pankki ennustaa.
Ruotsin yllättävän päätöksen taustalla on olematon inflaatio. ”Ruotsissa inflaatio on pysynyt vaimeana jo pitkään, joten keskuspankki halusi estää kruunun vahvistumisen, jotta tuontihintojen halventuminen ei jarruttaisi inflaatiota entistään”, Nordea toteaa.
Ruotsin keskuspankin linjamuutos tarkoittaa sen olevan valmis puolustamaan inflaatiotavoitetta aiempaa voimakkaammin, Nordea arvioi. ”Rahapolitiikka keveni, vaikka nykyinen inflaatio oli keskuspankin omien ennusteiden yläpuolella ja talous kasvaa lähes 3 prosenttia ja asuntohinnat jopa 11 prosenttia.”
Ruotsin 10-vuoden joukkovelan tuoton kehitys
