Juha Sipilän hallitus aikoo pienentää asuntolainojen korkovähennysoikeutta nopeutetussa aikataulussa.
Tänään julkistetun hallitusohjelman mukaan korkovähennys pienenee nopeutetussa aikataulussa siten, että vähennyskelpoinen osuus on 25 prosenttia vuonna 2019.
Vuoteen 2011 asti lainakorot olivat täysimääräisesti verovähennyskelpoisia. Tämän jälkeen verovähennystä on laskettu asteittain, ja tänä vuonna vähennysoikeus on 65 prosenttia koroista.
Sipilän hallituksen suunnitelman mukaan ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoisia on enää 55 prosenttia, ja vuosittain vähennysoikeus laskee 10 prosenttiyksikköä niin, että vuonna 2019 päädytään 25 prosenttiin.
Asuntovelan korot voidaan vähentää silloin, kun laina kohdistuu perheen vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen. Asunto voi olla omakotitalo tai asuinhuoneisto.
Vähennyskelpoiset korot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Jos henkilöllä ei ole pääomatuloja tai niitä on vähemmän kuin vähennettäviä korkoja, syntyy alijäämä. Asuntovelan koroista otetaan alijäämässä huomioon 65 prosenttia (vuonna 2015) koron määrästä. Tästä alijäämästä 30 prosenttia luetaan alijäämähyvitykseksi, joka vähennetään ansiotulojesi veroista.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan asuntolainojen korkovähennyksen merkitys on juuri nyt poikkeuksellisen alhaisten korkojen aikana rajallinen, mutta tilanne voi tulevaisuudessa korkojen jälleen noustessa muuttua.
”Asuntolainat otetaan jopa vuosikymmeniksi, joten asuntosäästäjien on voitava kohtuullisesti luottaa pelisääntöjen jatkuvuuteen. Hallituksen nyt linjaamaa varovaisempi eteneminen asuntolainojen korkovähennyksen muuttamisessa olisi siksi ollut paikallaan”, Lehtinen toteaa Veronmaksajain Keskusliiton tiedotteessa.
Veronmaksajain Keskusliitto laski Taloussanomille, kuinka paljon verovähennysoikeuden pienentäminen vaikuttaa asuntovelallisten talouteen. Esimerkiksi 100 000 euron lainan verohyöty pienenee vuodesta 2015 vuoteen 2019 mennessä 240 euroa vuodessa, jos korkotaso on kaksi prosenttia.
Korjaus: Artikkelissa väitettiin virheellisesti verovähennysoikeuden laskevan vuosittain 10 prosenttia. Verovähennysoikeus vähenee vuosittain 10 prosenttiyksikköä, ei prosenttia.