Röyhkeimmät rahastoyhtiöt lanseeraavat uusia rahastoa liukuhihnalta aina kulloisenkin markkinatilanteen mukaan, väittää sijoitustoimittaja.
Rahastoyhtiöt lanseeraavat ja yhdistelevät sijoitusrahastoja sen mukaan, millaiset sijoitusteemat ovat kulloinkin voimassa.
”Trendin harjalla olevaa kohdemarkkinaa kun on kiva myydä. Kun trendi hiipuu, rahaston arvo laskee, mahdolliset suursijoittajat pakenevat rahastosta ja rahastopääomat pienenevät. Tällöin rahastoyhtiö yhdistää rahaston johonkin riittävästi sitä muistuttavaan suurempaan rahastoon”, kertoo kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut toimittaja Karo Hämäläinen Taloustaidon blogissaan.
Hämäläisen mukaan suuri osa rahastofuusioista on kuitenkin perusteltuja päällekkäisyyksien poistamisia.
Oman luokkansa muodostavat kuitenkin ikäkausirahastot, joiden sijoitussuunnitelma on Hämäläisen mukaan rakennettu tiettynä vuotena tapahtuvaa lunastusta silmällä pitäen. ”Kun lunastusvuosi koittaa, rahasto muutetaan korkorahastoksi. Näin on tehnyt esimerkiksi Danske vuonna 2010 sulauttaessaan Sampo Tavoite 2010 -rahaston Sampo Kompassi Korkoon”, Hämäläinen kirjoittaa.
Aina rahastojen yhdistymiset eivät ole sijoittajien tavoitteiden mukaisia.
Esimerkki tällaisesta yhdistymisestä löytyy OP-rahastoyhtiön rahastojen sulautumisesta. Hämäläisen mukaan vuosien 2025, 2035 ja 2045 tähtäävien OP-Horisontti-rahastojen sulauttaminen OP-Maltilliseen (Horisontti 2025) ja OP-Rohkeaan (Horisontti 2035 ja 2045) ei vastanne rahastosijoittajien alkuperäistä suunnitelmaa. ”Parinkymmenen vuoden kuluttua Horisontti 2035:een sijoituksensa tehneellä on salkussaan 80-prosenttisesti osakemarkkinoille sijoittavaa rahastoa, vaikka silloin hänen osakepainonsa pitäisi olla lähellä nollaa”, Hämäläinen kirjoittaa.