Suomi on yksi ainoita Euroopan maita Tanskan ja Ranskan lisäksi, missä ei ole vielä käytössä positiivista luottorekisteriä. Olisiko aika että Suomi seuraisi muun Euroopan ja maailman jalanjälkiä ja siirtyisi negatiivisen luottorekisterin sijasta positiiviseen versioon?
Suomi on yksi ainoita Euroopan maita Tanskan ja Ranskan lisäksi, missä ei ole vielä käytössä positiivista luottorekisteriä.
Positiivisella luottorekisterillä eli Comprehensive Credit Reporting:lla (CCR) tarkoitetaan rekisteriä, johon on koottu reaaliaikaisesti kaikki henkilön lainat. Lainaa hakiessa rahoitusyhtiö tai pankki ei siis näkisi pelkästään asiakkaan mahdollisia maksuhäiriömerkintöjä luottotietorekisteristä, vaan myös luotonhakijan lainamäärät, pääomat sekä tulot. Esimerkiksi Ruotsissa positiviinen luottotietorekisteri on käytössä.
Nykyiset luottotiedot yksipuolisia ja vanhentuneita
Suomessa on tänä päivänä käytössä vain ns. negatiivinen luottorekisteri, jolla tarkoitetaan asiakkaan luottotietojen tarkastamista maksuhäiriömerkintöjen varalta. Maksuhäiriömerkintä kirjataan kuitenkin vasta monen kuukauden käsittelyajan jälkeen, ja tällä välin luotonhakija on saattanut velkaantua vielä pahemmin. Negatiivisen luottorekisterin suurin ongelma on, että tieto on yksipuolista ja vanhentunutta.
Luotonantajan tulisi pystyä perustamaan luottopäätöksen mahdollisimman reaaliaikaiseen ja todenmukaiseen tietoon. Tällä hetkellä prosessi kuitenkin pohjautuu lähinnä luottamukseen, sillä luotonantajalla ei ole mitään luotettavaa tapaa varmistaa asiakkaan antamia tietoja hänen tuloistaan ja veloistaan. Suomen laki ei nimittäin salli luotonantajien muodostaa sähköisiä rekistereitä, joista pystyttäisiin tarkastamaan luotonhakijan ilmoittamat tulot verotiedoista.
Kuitenkin lähes kaikki luotonantajat pyytävät hakijalta todisteet tuloista palkkakuitin muodossa ja veloista verotuspäätöksellä. Nämä vaaditaan varsinkin vähänkin suurempia lainoja hakiessa. Tällainen kömpelö ja hidas menetelmä voitaisiin helposti välttää nykypäivän digitalisoituvassa maailmassa helposti käyttämällä positiivista luottorekisteriä. Prosessi nopeutuisi sähköisen tietokannan avulla, mistä luotonantaja pystyisi hakemaan tiedot suoraan ja hakija välttyisi tarvittavien paperien toimittamisesta luotonantajalle.
Positiivinen luottorekisteri estäisi maksuhäiriöitä tehokkaasti
Suomen Asiakastiedon uusimman tiedotteen mukaan Suomessa 371 800 henkilöllä on tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä. Tämä on 2 900 enemmän kuin vuosi sitten. Riskiryhmään kuuluvat etenkin 25–44-vuotiaat miehet, joilla maksuhäiriöriski on yli 15 prosenttia väestön keskiarvoa korkeampi. Ensisijainen keino velkaantumisen estämiseksi on realistinen arvio omasta maksukyvystä sekä tuloista ja menoista. Myös lainanmyöntäjän on tärkeää pystyä arvioimaan asiakkaan maksukykyä, ettei ylivelkaantuneelle henkilölle enää myönnetä uusia lainoja.
Tällä hetkellä luotonantajat joutuvat perustamaan luottopäätökset ja hinnoittelun keskiarvoihin, koska todellista tietoa asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ei ole. Positiivisen luottorekisterin avulla luotonantaja näkisi asiakkaan aidon maksukäyttäytymisen ja luottopäätös ja lainan korko vastaisi paremmin kunkin asiakkaan aitoa maksukäyttäytymistä. Nyt kunnolliset asiakkaat kärsivät korkeammasta luottohinnoittelusta, kun taas laiskat maksajat hyötyvät nykymallista. Positiivisen luottorekisterin avulla asiakkaat pystyisivät osoittamaan hyvällä maksukäyttäytymisellä todellisen maksukykynsä luotonantajille ja täten hyötymään esimerkiksi paremmasta luottohinnoittelusta.
Miksi ei Suomessa?
Suomessa ei ole vielä otettu käyttöön positiivista luottorekisteriä pitkälti sen takia, että positiivisen luottorekisterin on koettu rikkovan yksityisyydensuojaa. Kuitenkin verotiedot ovat jo julkisia, joten miksi niistä pitkälti koostuva positiivinen luottorekisteri ei voisi olla myös luotonantajan käytössä? Nykyinen negatiivisen luottorekisterin malli on aikaansa jäljessä ja tarvetta uudistukseen olisi. Positiivisesta luottorekisteristä olisi nimittäin hyötyä niin kuluttajalle kuin luotonantajalle. Esimerkiksi Australia siirtyi vuonna 2014 positiivisen luottorekisterin pariin. Olisiko aika että Suomi seuraisi muun Euroopan ja maailman jalanjälkiä ja siirtyisi negatiivisen luottorekisterin sijasta positiiviseen versioon?
Alkuperäinen teksti julkaistu aiemmin VertaaEnsin.fi-blogissa
