Suomen talous on pitkän taantuman jälkeen vihdoinkin lähtenyt kasvuun. Siitä huolimatta rakenteelliset rahoitusvaikeudet julkisella sektorilla pysyvät. Ongelmaa ruotii Kokoomuksen kansanedustaja ja ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja Elina Lepomäki Uuden Suomen blogissaan.
”Sikäli kun olemme parhaillamme lähellä suhdannehuippua tai jopa suhdannehuipussa, on täysin kestämätöntä, että alijäämämme on tänä vuonna edelleen seitsemän miljardin euron luokkaa”, kansanedustaja varoittaa.
”En tohdi olla pohtimatta, miltä alijäämämme näyttää 2020-luvulla, kun väestön ikääntymiskehitys on huipussaan ja puolustusvoimat tekee 10 miljardin kokoluokkaa olevia hankintoja? Entä miltä näyttää alijäämämme kun korot kääntyvät nousuun? Edes velansaanti ei pienelle velkaiselle maalle ole koskaan mikään automaatio; markkinaolosuhteet muuttuvat usein äkillisesti.”
Valtio, kunnat ja työttömyysvakuutusrahasto ovat viimeisen kahdeksan vuoden aikana tehneet vuosittain keskimäärin vajaan yhdeksän miljardin alijäämän. Alijäämä tarkoittaa julkisen velan kasvua. Julkinen velka oli viime vuoden lopussa vajaat 140 miljardia euroa.
Velkaa on otettu lisää ennätyksellisen alhaisten korkojen aikana.
”Lainakorot ovat pysyneet viime vuosina matalina, koska Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskoron poikkeuksellisen alhaalla jo vuodesta 2009. EKP on laskenut pitkiä korkoja suoraan määrällisen elvytyksen ohjelmalla ja muilla keskuspankkioperaatioilla. EKP on ennakoinut alkavansa peruuttaa määrällisen elvytyksen ohjelmasta tämän vuoden lopulla.”
Mitä tapahtuu jos lainakorot lähtevät nousuun?
Lepomäki laskee, että valtion ja kuntien keskikoron nouseminen esimerkiksi 2,5 prosenttiyksikköä kasvattaisi valtion alijäämää 2,5 miljardilla eurolla ja kuntien alijäämää puolella miljardilla eurolla. ”Tuo korkokehitys ei ole mitenkään epätavallinen silloin, kun keskuspankki muuttaa politiikkaansa tai markkinaosapuolilla loppuu usko jonkin maan kykyyn suoriutua velvoitteistaan.”
Lisäksi keskuspankin aggressiivinen rahapolitiikka on herättänyt pelkoa finanssikuplasta.
”On turha maalailla piruja seinille, mutta markkinoilla puhutaan jo yleisesti keskuspankkien luoman kuplan mahdollisuudesta ja velkakirjojen korkojen normalisoitumisesta; mukaan lukien EKP:n omassa, viime viikolla julkaistussa toukokuun vakausraportissa”, kansanedustaja toteaa.
Valtion alijäämäongelmaa pahentaa tulevien vuosien huoltosuhdehaaste.
Hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyys ei riittäisi kattamaan väestön huoltosuhteen aiheuttamia kustannuksia, Lepomäki arvioi. ”Lähivuosina vaadittaisiin 74 % työllisyysaste pitämään julkinen talous kestävällä pohjalla. Vuoteen 2025 mennessä tämä luku olisi 81 %. Lukujen pitäisi siis tasaisesti nousta väestön huoltosuhteen heikentyessä.”
Työikäisten osuus väestöstä pienenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nykyisestä 64 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.
Julkisyhteisöjen rahoitusvaikeuksia havainnollistaa alla oleva twiitti.
Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,7 mrd. 1. neljänneksellä https://t.co/0iV6OYpAc5. Tehtävä: etsi kuvasta ylijäämähttps://t.co/k8Q702RkR3 pic.twitter.com/NieuCtD7bf
— Kristian Nummelin (@Nummelin_K) 22. kesäkuuta 2017
Suomalaisten velkaantumisaste on mielestäni huolestuttavalla tasolla. Tämä asia unohtuu helposti positiivisten talouskasvu-uutisten rinnalla.
Suomen Pankin mukaan suomalaisten säästäminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen matalalla.
Säästämisaste kertoo, kuinka paljon kotitaloudet säästävät käytettävissä olevista tuloistaan. Negatiivinen säästämisaste tarkoittaa siten, että kotitaloudet kuluttavat enemmän kuin tulojensa verran eli joko realisoivat varallisuuttaan tai ottavat velkaa rahoittaakseen kulutuksen.
Tässä vielä valtion velkakello kaikkien nähtäväksi: http://velkakello.fi/
Vuonna 2020 luvut ovat hieman erilaiset ;).
Suomessa syynätään, mitä rahaa lähtee maasta ulos aivan kuin sodan jälkeen. Tämä todistaa jo sen, ettei talous ole terveellä pohjalla.