Voisiko Korean niemimaan tilanne kärjistyä Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseksi kauppasodaksi?
Korean niemimaalla kalistellaan sapeleita. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin mukaan Pohjois-Korea saa kokea ”sellaista tulta ja raivoa, jota maailma ei ole ennen nähnyt”, mikäli se jatkaa Yhdysvaltojen uhittelua.
Pohjois-Korea vastaa ilmoittamalla valmistelevansa iskua Yhdyvaltoihin kuuluvalle Guamin saarelle.
Trump kertoo Yhdysvaltojen vastaavan massiivisesti Yhdysvaltoihin tai sen liittolaisiin kohdistuvaan iskuun. Kysyttäessä Trump ei myöskään sulje pois ennaltaehkäisevän iskun mahdollisuutta.
Pohjois-Korean valtiollinen uutistoimisto KCNA kertoo Trumpin ajavan Korean niemimaan ydinsodan partaalle. Trump vastaa, että ”sotilaallinen ratkaisu on valmisteltu, lukittu ja ladattu”. Samalla yhdysvaltalaisen Guamin saaren viranomaiset neuvovat asukkaita, mitä tehdä mahdollisen ydiniskun tapahtuessa.
Pohjois-Korea tekee uuden, entistä voimakkaamman ydinkokeen. Tämä koe on voimakkaampi kuin yksikään edeltäjänsä. Asiantuntijoiden arvion mukaan räjähdys on neljästä kuuteentoista kertaa edellisiä kokeita voimakkaampi. Tuhovoimaa on merkittävästi enemmän, kuin mitä toisen maailmansodan aikana Nagasakiin ja Hiroshimaan pudotetuissa atomipommeissa.
Presidentti Donald Trumpin hallinto vastaa, että edes uhka tällaisen aseen käyttämisestä Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan, tulee johtamaan ”massiivisiin sotilaallisiin vastatoimiin”.
Bloombergin mukaan Pohjois-Korea valmistelee parhaimmillaan ballistisen mannertenvälisten ohjuksen laukaisua.
Yhdysvallat uhkaa Kiinaa kauppasodalla, mutta Kiina ei taivu painostuksen edessä
Pohjois-Korean eilisen ydinkokeen jälkeen presidentti Donald Trump uhkasi lisätä talouspakotteiden määrää lopettamalla kaupankäynnin kaikkien maiden kanssa, jotka käyvät Pohjois-Korean kanssa kauppaa. Käytännössä Trump siis uhkaa lopettavansa kaupankäynnin Kiinan kanssa, ellei tämä aseta Pohjois-Koreaa täydelliseen kauppasaartoon.
Kiinan valtiojohteinen englanninkielinen sanomalehtti Global Times kirjoittaa pääkirjoituksessaan Kiinan näkemyksestä Pohjois-Korean viimeisimpään ydinkokeeseen. Lehden mukaan Pohjois-Korean tilanne on ajautunut umpikujaan. Uusin ydinkoe on jälleen yksi esimerkki Pohjois-Korean tekemistä vääristä valinnoista, ja ratkaisu joka nostaa alueen jännitystä ja riskiä tilanteen luisumisesta hallitsemattomaan tilaan.
Lehden mukaan viimeaikaiset tapahtumat ovat todiste siitä, että Pyonjang ei tule taipumaan kansainvälisen painostuksen edessä, vaan tulee määrätietoisesti kehittämään kykyään ydinaseilla tehtävään iskuun.
Kiinan huoli Pohjois-Korean ydinaseista perustuu Pohjois-Korean ja Kiinan väliseen yhteiseen rajaan. Kiinan asukkaat tunsivat miten maa tärisi Pohjois-Korean ydinkokeiden aikana. Kiinan huolena on myös kokeiden aiheuttaman ydinsaasteen leviäminen Kiinan puolelle. Kiina toivookin voivansa luottaa Pohjois-Korean sanaan siitä, että kokeiden aiheuttama säteily ei aiheuta vaaratilannetta siviileille.
Kiinan tärkein prioriteetti onkin valvoa mahdollisia ydinvuotoja, jotta sen asukkaat voisivat tarpeen vaatiessa ryhtyä tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin. Lehden mukaan Kiinan tulisi kaikin tavoin kommunikoida Pohjois-Korealle, että ydinkokeet eivät saa johtaa Kiinan maaperän saastumiseen. Kiinan strateginen ja ympäristöllinen turvallisuus muodostaa rajan, jonka ylittyessä Kiinan välit Pohjois-Koreaan katkeavat.
Huolimatta Kiinan suuttumuksesta uutta ydinkoetta kohtaan, tulisi Kiinan osoittaa malttia, eikä asettaa täydellistä kauppasaartoa. Ensinnäkin rajan sulkemisella ja kauppasaarrolle ei välttämättä saavuteta toivottua vaikutusta Pohjois-Korean ydinaseohjelman lopettamiseksi. Toisekseen kauppasaarto voisi johtaa Pohjois-Korean ja Kiinan väliseen konfliktiin, joka ylittäisi Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välisen konfliktin. Tällöin Kiinasta tulisi keskeinen tekijä Pohjois-Korean ydinaseuhan ratkaisussa ja tätä Kiina ei halua, koska se ei sovi sen kansallisiin intresseihin.
Kiinan näkemyksen mukaan perustava ongelma on Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen luoma sotilaallinen paine, joka saa Pohjois-Korean uskomaan, että uskottava ydinasepelote on sen ainoa keino turvata hallintonsa.
Lehti kirjoittaa olevansa maailmanluokan valtio, jonka huomion tulisi kiinnittyä muihinkin asioihin kuin Pohjois-Koreaan.
Mitä seuraamuksia kauppasota toisi tullessaan?
Taloustieteen nobelistin Paul Krugmanin mukaan kauppasota vahingoittaisi Yhdysvaltojen taloutta, eikä kauppasodalla olisi ”voittajaa”. Yhdysvaltalaisten terästuottajien olot saattaisivat parantua, mutta Yhdysvaltojen autoteollisuus kärsisi korkeammista tuotantokustannuksista.
Trump on ennenkin uhannut Kiinaa kauppasodalla ja Global Times on kertonut Kiinan uhkaamista vastatoimista. Boeingin sijasta ostetaan lentokoneet eurooppalaiselta Airbussilta, Yhdysvaltalaisten iPhone-puhelinten ja autojen myynti kärsisi, yhdysvaltalaisen maissin ja soijan tuonti lopetettaisiin ja Yhdysvalloissa opiskelevien kiinalaisten määrää rajoitettaisiin.
Yhdysvaltojen vienti Kiinaan vastaa noin 0,7 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta, mutta Kiinan vienti Yhdysvaltoihin vastaa noin kolmea prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta. Näin ollen vientivetoisen Kiinan talous kärsisi enemmän kuin kysyntävetoisen Yhdysvaltojen talous.
Yhdysvaltain ja Kiinan kaupan romahtaminen vaikuttaisi kuluttajiin inflaation kautta ja kauppasodalla olisi seuraamuksensa myös Euroopassa. EU:n vienti Kiinaan on 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Sijoittajan on kuitenkin tilanteessa hyvä pitää päänsä kylmänä ja muistaa, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Trump uhkailee Kiinaa kauppasodalla.