Suunnittelupöydillä haaveillaan kaupungeista, joissa rakennukset kytketään pilvipalveluilla toisiinsa. Energiahuolto, lämmitys, valaistus, ilmastointi, korjaukset – kaikkia järjestelmiä valvotaan automaattisesti ja poikkeustilanteista kuten kosteuden tai lämmön noususta lähtee hälytys välittömästi huoltoyhtiöön. Perinteistä isännöitsijää tuskin tarvitaan.
Yhdellä sähköisellä lipulla tai matkakortilla pääsee pian saumattomasti kuntarajojen yli autosta taksiin, bussiin tai junaan ruuhkia välttäen ja päästöjä minimoiden. Kuka kertoisi tämän VR:lle ja Matkahuollolle?
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on oikeassa siinä, että maakuntahallinnon sijasta Suomessa pitää keskittyä kaupunkien kehittämiseen. Ennusteiden mukaan 70 prosenttia maapallon väestöstä asuu kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa kaupunkien kaksinkertaistumista.
Kaupungit kuluttavat 75 prosenttia maailman energiantuotannosta, ja kulutus kasvaa kolmanneksella seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Rakennukset nielevät 40 prosenttia kulutuksesta.
Saksan energiakäänne vaikuttaa tässä valossa erityisen oudolta. Ympäristöystävällinen hallitus olisi ydinvoiman sijasta kieltänyt likaisen hiilen polttamisen. Ja Suomi pääsee mukaan hiilivoiman voittokulkuun, jos Fortumin Juniper-kauppa toteutuu.
Saksa ei ole täysin paska maa hiilivoimasta huolimatta. Sähkötekniikkaan erikoistuneet Bosch ja Siemens ovat haukkaamassa ison osan älylaitteiden ja -palveluiden markkinoista. Bosch rakentaa pilvipalveluun perustuvaa tekoälyä ja alustataloutta, jolla voidaan pyörittää esimerkiksi älytöllejä, teollisuuden tuotantoprosesseja ja itseohjautuvia ajoneuvoja.
Boschin mukaan maailmassa on yli kuusi miljardia toisiinsa digitaalisesti kytkettyä laitetta ja parissa vuodessa määrä kolminkertaistuu. Saksalaiset tarjoavat laitteiden ja palvelujen ohella koko alustatalouden palveluketjun antureista mittalaitteisiin ja automatiikkaan.
Tietoturva on digitalisaation etenemisen suurin kynnys. Bosch ja Siemens tarjoavat luotettavuutta. Se kelpaa saksalaisille, mutta useimmat kansainväliset suuryritykset haluavat palvelinten sijaitsevan tietoturvasyistä kotimaassaan.
Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa, että viiden vuoden kuluttua keskivertoperheellä on 500 toisiinsa kytkettyä älylaitetta. Rakennuksissa on liiketunnistimia, palovaroittimia, kameroita, päätelaitteita, sähkö-, lämpö- ja vesimittareita, antureita sekä kodinkoneita, jotka on liitetty yhteiseen älyverkkoon.
Suomessa ympäristöministeriö ohjaa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa KIRA-digiä. Vuosi sitten käynnistynyt hanke rahoittaa kokeiluja, joilla kiinteistö- ja rakennusala voivat tehostaa kiinteistötiedon hyödyntämistä ja rakennusten ylläpitoa. Hankkeen johto on vahvasti viranomaisten ja perinteisten toimijoiden käsissä ilman selvää panostusta asiakaslähtöisyyteen.
Tuntuu, että Suomessa vasta suunnitellaan sitä, mikä muualla on tehty. Se näkyy myös sosiaali- ja terveyspalveluiden hitaassa uudistamisessa. Juuri asumisessa ja terveydenhuollossa digitalisaatiolla on paljon voitettavaa julkisten menojen säästämisessä ja palveluiden parantamisessa. Ulkomaiset kilpailijat, jopa suuret ja kankeat, liikkuvat nyt suomalaisia nopeammin.
Tässä teemaan liittyviä aiempia blogejani:
Digitalisaatio pelottaa viranomaisia
Kun tiedosta tuli työtä arvokkaampaa
Rakentaminen osaksi terveysteknologiaa
Digiaika tarjoaa lääkkeet kouluille
Tekoäly on hyvä renki, paha isäntä
Artikkeli on julkaistu alun perin Talouden tulkki -sivustolla 8.10.2017.
