Suomen Pankin mukaan maamme talouden nopea kasvu vuoden 2017 aikana on helpottanut selvästi julkisen talouden tilaa.
Ennustettu talouskasvun kiihtyminen ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden pidemmän aikavälin ongelmia.
”Julkisen velan lisäämistä käytettiin tarpeellisena puskurina Suomen talouden ajautuessa taantumaan vuonna 2009. Velka suhteessa BKT:hen kasvoi 32,7 prosentista 63,6 prosenttiin vuosina 2008–2015. Julkisen velan kasvusta huolimatta velan korkomenot suhteessa BKT:hen ovat pienentyneet 1,4 prosentista 1,1 prosenttiin, ja pienenemisen arvioidaan jatkuvan edelleen 0,8 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä”, keskuspankki varoittaa tuoreessa Julkisen talouden arvio 2017 –raportissaan.
Korkomenojen supistuminen on tukenut julkisen talouden hoitoa taantumavuosina. SP:n mukaan korkotason normalisoituessa myös julkisen velan korkomenot alkavat kuitenkin ennen pitkää kasvaa.
Toinen haaste tulee SP:n mukaan ikääntymisestä.
”Samaan aikaan ikäsidonnaisten menojen kasvu kiihtyy ja julkisen talouden tasapainottaminen muodostuu vaikeaksi. Jos velkasuhdetta ei pystytä taittamaan selvästi tulevina vuosina, finanssipolitiikan puskuri tulevia talouden häiriöitä vastaan on huomattavasti ohuempi.”
Julkisen talouden riskejä sisältyy myös valtion ehdollisiin vastuisiin.
”Suomessa valtion takaukset ovat kasvaneet suhteellisesti EU-maiden suurimmiksi kymmenen viime vuoden aikana. Suuri osa takausten kasvusta on johtunut Finnveran kautta myönnetyistä vientitakuista”, SP toteaa.
Väestön ikääntyessä eläkemenojen kasvu on muuttanut julkisten menojen rakennetta, eivätkä muualta julkisesta taloudesta tehdyt säästöt riitä SP:n mukaan kompensoimaan eläkemenojen kasvua.
”Väestön ikääntyessä julkisten sosiaali- ja terveydenhoitomenojen kasvu vauhdittuu jo 2020-luvun puolivälissä. Julkisten menojen kasvua rajoittavat toimet ovat siksi tarpeellisia myös tulevina vuosina. Samalla kansantalouden – ja julkisen talouden rahoituspohjan – kasvu on jäämässä aiempia vuosikymmeniä hitaammaksi. Julkisen talouden rahoituspohjaa voidaan vahvistaa rakenteellisilla, erityisesti työllisyyttä parantavilla uudistuksilla.”
Finanssipolitiikan mitoitus on ennustejaksolla suhdanteeseen nähden kevyt. Suomen Pankki ihmettelee varsin aiheellisesti kevyen finanssipolitiikan mielekkyyttä.
Tällainen kevyt finanssipolitiikka sopii keskuspankin mielestä huonosti tilanteeseen, jossa julkisen talouden menorakenteeseen kohdistuu painetta ja talouden kilpailukykyä pyritään korjaamaan.
