Vartiainen: Työehtojen yleissitovuus on vahingollisempaa kuin arvaammekaan

Ekonomisti ja kansanedustaja Juhana Vartiainen vertaa usein mielellään Suomen ja Ruotsin työmarkkinoita. Niin hän tekee myös nyt.

Yleissitovuus tarkoittaa Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntö, joka nostaa riittävän kattavan työehtosopimuksen sitovaksi myös muiden kuin sen solmijaosapuolten suhteen. Jos siis työnantajaliiton ja työntekijäliiton allekirjoittama työehtosopimus edustaa noin puolta koko toimialan yrityksistä ja sen työntekijöistä, sitä sanotaan yleissitovaksi ja se sitoo myös toimialan järjestäytymättömiä yrityksiä ja niiden henkilökuntaa.

Usein kuvitellaan että yleissitovuus koskisi vain palkkojen minimitasoja ja että työnantaja voi maksaa minimitasoa enemmän.

Työnantaja voi todellakin maksaa palkansaajalle työehtosopimuksen määrittämää palkan minimitasoa enemmän. Yleissitovuus koskee kuitenkin muutakin kuin minimipalkkaa.

Se koskee myös palkankorotuksia, eikä vain palkkatasoja, kokoomuksen kansanedustaa ja ekonomisti Juhana Vartiainen huomauttaa blogissaan.

”Jos työehtosopimuksessa tai sen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu esimerkiksi 2,5 prosentin yleiskorotuksesta, työnantajan on pakko korottaa palkkaa tällä prosenttiosuudella, siitäkin huolimatta, että alkupalkka (2300) on ylittänyt vähimmäistason ja ylittäisi sen edelleen, vaikka tätä vähimmäis(taulukko-)palkkaakin korotettaisiin yleiskorotusprosentilla”, Vartiainen toteaa.

Yleissitovuus siis pakottaa palkkoja ylöspäin, lähtötasosta riippumatta. Yleissitovuudesta syntyvä pakottava palkkojen nousu on Vartiaisen mukaan ongelma erityisesti työllisyyden kannalta.

”Tämä voi kuulostaa naiivisti ajatellen hienolta, mutta se on todennäköisesti yksi merkittävä syy sille, että työttömyytemme juuttuu korkealle. Markkinataloudessa rakenteellinen työttömyys määräytyy sen nojalla, miten alas työttömyys voi laskea ilman, että palkannousupaine salpaa työnantajien halut lisärekrytointeihin. Yleissitova yleiskorotus nostaa paineen korkeaksi vaikka työttömyys olisi korkeallakin.”

Vartiainen ei siksi usko, että Suomessa ikinä päästään pysyvästi alle seitsemän prosentin työttömyyden ellei yleissitovuutta poisteta tai rajata.

Vartiainen totesi viime marraskuussa, että Suomessa on tällä hetkellä noin seitsemän prosentin rakenteellinen työttömyys, johon meneillään oleva talouden hyvä vetokaan ei pure.

Siis suurin osa Suomen työttömyydestä olisi Vartiaisen mukaan siis rakenteellista, eikä suhdanteista johtuvaa. Rakennetyöttömyys johtuu Vartiaisen mukaan muun muassa osaamisen puutteista, kannustinongelmista ja siitä, että ihmiset asuvat työllistymisen kannalta väärissä paikoissa. Nyt siis Vartiainen lisää yhdeksi syyksi myös työehtojen yleissitovuuden.

”Yleissitovuus ja varsinkaan yleissitova yleiskorotus eivät ole sopusoinnussa matalan inflaation ja eurojäsenyyden kanssa.”

Vartiainen muistuttaa, ettei esimerkiksi Ruotsissa ei ole yleissitovuutta, eivätkä Ruotsin alimmat palkat ole meitä alempana.

”Työttömyys sitä vastoin on, siitäkin huolimatta, että Ruotsin työmarkkinoilla on meitä verrattomasti enemmän vaikeasti työllistyviä pakolaisia.”