Markkinoiden odotukset keskuspankkien koronnostoista vahvistuneet, arvioi Handelsbanken.
Markkinoiden odotukset keskuspankkien koronnostoista vahvistuneet, arvioi Handelsbanken.
Odotuksia korkojen nostoista ovat nostaneet inflaatiopaineiden maailmanlaajuisen nousu, arvioi Handelsbanken tuoreimmassa talouskatsauksessaan.
Inflaation nousuun on ollut pitkälti syynä raaka-aineiden, eritoten energian, hintojen nousu.
”Uskomme, että viimeaikaiset korkeat öljyn hinnat ovat seurausta tarjonnan häiriöistä mutta myös suuri kysyntä on antanut lisäpontta hintojen nousulle. Ennakoimme, että inflaatio jatkaa kiihtymistään vielä jonkin aikaa, mutta korkeammasta öljyn hinnasta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset kotitalouksille ja yrityksille ovat rajalliset ja linjassa sen kanssa, mitä olemme nähneet viime vuosina”, pankki toteaa.
Myös palkkojen nousu on viime aikoina ollut nopeampaa sekä USA:ssa että Euroopassa. Handelsbankenin mukaa keskuspankit ovat siten matkalla kohti rahapolitiikan normalisointia.
Lokakuussa alkanut markkinaheilunta on kuitenkin hieman vaimentanut odotuksia keskuspankkien koronnostoista. Markkinoiden viimeaikainen turbulenssi ei kuitenkaan keskuspankkeja hätkäytä, Handelsbanken uskoo.
”Keskuspankit epäilemättä seuraavat geopoliittista kehitystä tarkasti, mutta arviomme mukaan ne eivät muuta kurssia, ellei niiden valitsemalla tiellä ole selvää haitallista vaikutusta talouskasvuun ja inflaatiotavoitteen saavuttamiseen.”
Yhdysvaltojen keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa useampana vuosineljänneksenä. Handelsbanken uskoo, että tämä linja jatkuu ensi kesäkuuhun. EKP:n ensimmäisen talletuskoron noston pankki odottaa tapahtuvan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Poliittisista epävarmuustekijöistä huolimatta EKP:lla on paineita korkojen nostoon.
”Tämän puolesta puhuu taustalla vaikuttava inflaatiopaine, siitäkin huolimatta, että keskuspankin on huomioitava sekä Italian budjettikysymyksen että Brexitin aiheuttama epävarmuus euroalueen näkymiin”, Handelsbanken toteaa.
Tosin kovinkaan monelle koronnostolle ei kuitenkaan ole aikaa, ennen kuin laskusuhdanne alkaa rajoittaa myös EKP:n mahdollisuuksia nostaa korkoa.
Handelsbanken odottaa EKP:n talletuskoron nousevan nollaan vuonna 2020, kun se nyt on -0,40 prosenttia.
Myös markkinakoroissa on nousupaineita Euroopassa.
”Kasvavat kustannuspaineet ja ohjauskorot yhdessä tulevan vuoden suhteellisen hyvien suhdanteiden kanssa viittaavat siihen, että pitkät korot jatkavat nousuaan. Näkemyksemme on, että USA:ssa pitkät korot ovat jo tasolla, jolta ne eivät juurikaan pääse enää nousemaan, joten ero eurooppalaisiin korkoihin tulee kapenemaan”, pankki ennustaa.
Koska EKP on korkotason osalta paljon Fediä jäljessä, odottaa Handelsbanken eron 10-vuotisten valtionlainojen koroissa säilyvän edelleen historiallisen suurena vuoden 2020 loppuun saakka.