Kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisänneet uudistukset ovat tukeneet kasvua merkittävästi.
Suomella on edellytykset päästä noin kahden prosentin kasvuun seuraavallakin vaalikaudella. Nopean kasvun jatkuminen sekä tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste vaativat kuitenkin lisää rakennemuutoksia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaisema laaja raportti ”Suomen kasvu – Menetetty vuosikymmen ja lähivuosien mahdollisuudet” (ETLA Raportti 87) käy läpi yksityiskohtaisesti Suomen tuotannon ja työllisyyden heikkoa kehitystä vuosina 2009-2015 sekä nopeaa kasvukäännettä vuoden 2015 jälkeen.
Työpaikkojen määrän kasvu oli aluksi hidasta, mutta kiihtyi vuonna 2017. Tuotannon ja työllisyyden kasvu on ollut laaja-alaista, monilla toimialoilla ja laajasti koko maassa. Myös vienti ja investoinnit ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti.
Vesa Vihriälän, Mika Malirannan, Ville Kaitilan, Antti Kauhasen, Tero Kuusen ja Markku Lehmuksen raportissa todetaan, että tuotannon kasvu ja työllisyyden lisääntyminen ovat johtuneet useasta samanaikaisesta seikasta.
Vientimarkkinoiden veto on auttanut, mutta ei selitä Suomen kasvun nopeutumista suhteessa vertailumaihin.
”Havaitsimme, että Suomen kustannuskilpailukyky on selvästi parantunut kiky-sopimuksen ansiosta. Tämän lisäksi on toteutettu rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat lisänneet työn tarjontaa”, toteaa Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
Vihriälän mukaan uudella kikyn tapaisella kustannustason alentamisella tuskin kuitenkaan voidaan lisätä työllisyyttä jatkossa, joten työn tarjontaa lisääviä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia on syytä jatkaa. Sitä suuremmalla syyllä, kun kansainvälinen ympäristö lähivuosina tuskin on kasvulle yhtä suotuisa kuin viime vuosina.
Tutkijoiden mukaan on vaikea täsmälleen määrittää, millaisia rakennemuutoksia tarvitaan.
”On kuitenkin selvää, että työllisyysasteen ja samalla työtuntien lisääntyminen edellyttää työn tarjonnan kannusteiden paranemista, työllistymisen kannalta välttämättömien kompetenssien nykyistä parempaa tuottamista niille, joiden työllistymisedellytykset ovat huonoimmat ja palkanmuodostuksen joustavoitumista”, raportissa todetaan.
Raportin mukaan myös työperäisen maahanmuuton kasvu on myös mitä ilmeisimmin tarpeellista ja sitä suuremmassa määrin mitä hitaammin työllisyysaste nousee.
Raportti päätyy kolmeen potentiaalisen tuotannon kasvuskenaarioon lähimmälle viidelle vuodelle: optimistinen eli 2,6 prosenttia, realistinen eli 2,1 prosenttia ja pessimistinen eli 1,3 prosenttia. Ilman työllisyysasteen nousua kasvuluvut olisivat 0,5 prosenttiyksikköä pienemmät kullakin vaihtoehdolla.
Työllisyysaste on Etlan mukaan mahdollista nostaa tulevalla vaalikaudella noin 75 prosenttiin, jolloin se mahdollistaa kahden prosentin talouskasvun jatkumisen. Tällöin kuitenkin tarvittavien rakennemuutosten kunnianhimon on oltava suurempi kuin viime vuosina.
Etla julkaisee suosituksensa tarvittavista politiikkatoimista tammikuussa, kun Muistioita hallitukselle -julkaisu ilmestyy.
