Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppaneuvotteluiden pitkittyminen lisää markkinoiden epävarmuutta.
Presidentti Trump vahvisti viime torstaina tiedot siitä, että hän ei tapaa Kiinan presidentti Xi:tä ennen helmi-maaliskuun taitetta. Trump ja Xi sopivat viime vuoden lopulla 90 päivän neuvotteluista tavoitteena ratkaista supervaltojen tullikiistat.
USA on uhannut nostaa tuontitulleja arvolta 200 miljardin dollarin kiinalaistuotteiden tuonnille, mikäli USA ja Kiina eivät pääse neuvottelutulokseen ennen maaliskuun 2. päivää. Markkinoilla on herännyt jälleen pelko, ettei kauppasopua saada aikaiseksi ennen tämänhetkistä maaliskuun alun määräaikaa.
USA:n osakemarkkinoilla tammikuun kurssiralli on pysähtynyt ja esimerkiksi S&P 500 -indeksi on sahaillut helmikuussa noin 2700 pisteen ympärillä.
Uutinen oli selvä takaisku helmikuun aikana sopua kauppaneuvotteluissa odottaneille markkinoille, arvioi Inderesin markkina-analyytikko Marianne Palmu.
Palmun mielestä tilanne kielii siitä, että USA:n ja Kiinan valtiollinen johto on edelleen eri linjoilla neuvottelujen sisällön suhteen.
”Huhut neuvottelujen ympärillä ovat vilkkaita, mutta kovin vähän konkretiaa etenemisestä on saatu markkinoille. Immateriaalioikeudet ovat ilmeisesti edelleen punainen vaate neuvotteluosapuolille ja sopukin riippuu niistä. USA:n valtiovarainministeri Steven Mnuchin ja ulkomaankaupan neuvonantaja Robert Lighthizer matkustava ensi viikon alussa Kiinan jatkamaan neuvotteluja. Lopullinen sopu vaatii kuitenkin presidenttitason vahvistuksen, jota ei siis toistaiseksi ole näköpiirissä”, Palmu toteaa Inderesin artikkelissaan.
Inderesin näkemyksen mukaan eiliset uutiset ovat signaali siitä, että sopu kauppaneuvotteluissa on edelleen kaukana ja epävarmuuden kausi maailmantaloudessa voi jatkua vielä kuukausia. Kauppasovun viivästyminen alkaa vaikuttaa myös reaalitalouteen.
Korostamme, että mitä kauemmin yritykset joutuvat odottamaan ratkaisua kauppasotaan, sitä enemmän mm. investointipäätökset myöhästyvät. USA:n lisätullien voimaantulo maaliskuun alusta puolestaan heikentäisi edelleen Kiinan talousnäkymää, mikä olisi negatiivinen asia koko maailmantaloudelle ja voisi lisätä deflaatiopaineita myös Euroopassa kiinalaisten tuotteiden tarjonnan purkautuessa osin tänne.”
Euroopan taloustilanne on Palmun mukaan muutoinkin viime kuukauden näyttänyt heikentymisen merkkejä. Viime torstaina Euroopan komissio joutui laskemaan reilusti euroalueen kasvuennustetta kuluvalle vuodelle, 1,3 prosenttiin, kun 2018 kasvu oli 1,9 prosenttia, Palmu toteaa.
”Talousluvut ovat näyttäneet edelleen heikkenemisen merkkejä esimerkiksi Saksassa, joten ennusteiden alaspäin tarkistuksille saattaa olla tarvetta vielä lähikuukausina. Mikäli Saksan ja Italian kasvu heikentyy nykyisestä, koko alueen talouskasvu voi hyytyä alle prosenttiin.”
Tammikuun viimeisenä päivänä Marianne Palmu twiittasi Saksan vähittäismyynnin mollivoittoisista tunnelmista.
”Saksan vähittäismyynnissä roima pudotus joulukuussa (-4,3 % marraskuusta). Näin kovaa laskua ei ole nähty vuoden 2007 jälkeen. Näyttää pahasti siltä, että ulkokysynnän lisäksi myös kotimarkkinakysyntä heikkenee”, Palmu totesi Twitterissä.
🇩🇪Saksan vähittäismyynnissä roima pudotus joulukuussa (-4,3 % marraskuusta). Näin kovaa laskua ei ole nähty vuoden 2007 jälkeen. Näyttää pahasti siltä, että ulkokysynnän lisäksi myös kotimarkkinakysyntä heikkenee. pic.twitter.com/FAm9kV5EP9
— Marianne Palmu (@MariannePalmu) 31. tammikuuta 2019
Lue myös tämä: Italia ajautui taantumaan, kuinka käy euroalueen?
