Italian tuoreet talouskasvuluvut lisäävät huolia. Myös muu euroalue on vaarassa ajaantua taantumaan.
Italia on kärsinyt jo pitkään heikosta talouskasvusta. Maan talous on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana selvästi hitaammin kuin muu euroalue. Tämä on nähtävissä yllä olevasta kuvaajasta.
Nyt maan bruttokansantuotteen muutos oli viime vuoden kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä negatiivinen. Loka-joulukuun BKT laski 0,2 prosenttia, kun ekonomistien odotuksissa oli 0,1 prosentin lasku. Kaksi peräkkäistä laskujaksoa merkitsee, että saapasmaa on teknisessä taantumassa.
Italia on kasvava huoli euroalueella. Maa on euroalueen kolmanneksi suurin talous ja maa on ajautunut kasvaviin velkaongelmiin. Jos Italia ajautuisi niin syvään kriisiin, että se tarvitsee hätärahoitusta, muiden euromaiden auttamiskykyä koeteltaisiin toden teolla.
Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden tulisi pitää valtionvelan tulisi olla alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Italiassa velkataakka on kuitenkin noussut lähes 132 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä tekee siitä tällä mittarilla mitattuna euroalueen toiseksi velkaantuneimman maan.
Saapasmaan valtiolla on velkaa noin 2 300 miljardia euroa, mikä kolmanneksi eniten koko maailmassa.
Koko euroalueen talouskasvu hiipuu
Eikä Italia ole ongelmineen euroalueella yksin.
Talousindikaattori toisensa jälkeen on heijastellut heikentyvää talouskasvunäkymää loka-joulukuussa, ja eilen toissa päivänä julkaissut euroalueen viralliset luvut vahvistivat kasvun hidastuneen vuodentakaisesta suhdannehuipusta, huomauttaa Inderesin markkina-analyytikko Marianne Palmu artikkelissaan.
Eurostatin mukaan euroalueen talouskasvu kasvoi vaivaiset 0,2 prosenttia edellisestä kvartaalista ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Etenkin vuodentakaisesta kasvu hidastui selvästi, koska se oli 1,6 prosenttia vielä heinä-syyskuussa, Palmu muistuttaa.
Euroalueen suurtalouksien osalta erot olivat kuitenkin merkittäviä ja Italia on tällä hetkellä se suurin murheenkryyni.
”Maan julkisen talouden ja kilpailukykyongelmat näyttävät jättäneen pysyvän jälkensä talouskasvuun, joka supistui EKP:n edelleen vahvasti elvyttävästä rahapolitiikasta huolimatta”, Palmu toteaa.
Pienenä positiivisena yllätyksenä voidaan Palmun mukaan sen sijaan pitää Ranskaa, jonka talous kasvoi loka-joulukuussa euroalueen keskiarvoa nopeammin, 0,3 prosenttia edellisestä kvartaalista.
”Näyttää siltä, että Ranska selviytyi vielä Q4:stä suhteellisen hyvin, vaikka tuoreimmat talousindikaattorit (mm. ostopäällikköindeksit) osoittavat suunnan olevan heikkenemään päin.”
Mihin menee euroalueen talousveturi Saksa?
Euroalueen suurena kysymysmerkkinä on talouskasvun osalta kuitenkin alueen suurin talousveturi Saksa.
Maan alustavat BKT-lukemat julkaistaan vasta parin viikon kuluttua. Saksan talous supistui Italian tavoin jo kolmannella vuosineljänneksellä edellisestä kvartaalista, joten sekin tasapainoilee teknisen taantuman kynnyksellä, Palmu varoittaa.
Saksan seuraavilta kasvuluvuilta ei ole odotettavissa helpotusta euroalueen tilanteeseen.
”Q4:n lukuihin kohdistuu erityisen suuri mielenkiinto, sillä tammikuun talousluvut ovat olleet aikaisempaa heikompia läpi linjan. Kovin lupaavaa eivät lukuihin lupaa Saksan keskuspankin Jens Weidmannin näkemykset maan taloudesta. Reutersin mukaan Weidmann kertoi eilen, että Saksan talouden alamäki kestää odotettua pidempään ja lisää huonoja uutisia saattaa olla tulossa”, Palmu toteaa.
Saksalaisen keskuspankkiirin näkemys oli Palmun mukaan poikkeuksellisen negatiivinen.
”Saksa, Ranska ja Italia muodostavat yhdessä yli 65 % euroalueen bruttokansantuotteesta, joten niiden lukuja on syytä seurata tarkkaan.”
