Reaaliansiot nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.
Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 tammi–maaliskuusta vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,2 prosenttia, valtiolla 2,6 prosenttia ja kuntasektorilla 3,6 prosenttia.
Säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotasoindeksiä paremmin pysyvää ansiomuutosta, sillä siinä ei huomioida tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Säännölliset ansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 tammi–maaliskuussa 2,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 2,2 prosenttia, valtiolla 1,8 prosenttia ja kuntasektorilla 2,8 prosenttia.
Ansiotaso kääntyi nousuun sekä kuntasektorilla että valtiolla vuoden 2019 alussa. Tähän vaikuttaa tammikuussa julkisella sektorilla maksettu erillinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka oli suuruudeltaan 9,2 prosenttia kertaerään oikeutetun palkansaajan kuukausipalkasta. Kuntasektorin vuoden 2019 ansiokehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset järjestelyerät, jotka kuntasektorilla maksettiin myös tammikuussa.
Tilastokeskuksen mukaan ansiokehitys laski vuoden 2017 alussa kuntasektorilla ja valtiolla. Laskun selittää kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen leikkaus. Edellinen kertaerä, ennen vuoden 2019 kertaerää, maksettiin julkisella sektorilla vuonna 2012 ja se näkyy ansiokehityksen nousuna vuoden 2012 alussa sekä kuntasektorilla että valtiolla.
Sipilän hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksesta vuonna 2016. Sopimuksen avulla Suomi pyrkii tavoittamaan jonkin verran kilpailijamaita. Sopimus pidensi vuosittaista työaikaa 24 tunnilla, kevensi yritysten sosiaaliturvamaksuja ja sisälsi palkkojen nollalinjan vuodelle 2017.
