Perintätoimistot eivät aina noudata lakia, kun ne lähettävät kuluttajille perintäkirjeitä.
Laskun perintä tarkoittaa sellaisia toimia, joiden tavoitteena on saada velallinen maksamaan lasku, jota ei ole maksettu eräpäivään mennessä. Perintätoimistoilla on monenlaisia perintäkeinoja kuten kirjeperintä, trattaperintä, puhelinperintä, tekstiviestiperintä ja oikeudellinen perintä.
Perintätoiminta on luvanvaraista toimintaa ja sitä saavat suorittaa vain Aluehallintovirastolta perintäluvan saaneet yritykset. Kuluttajan on myös hyvä tietää, että perinnässä sovelletaan lakia saatavien perinnästä eli niin kutsuttua perintälakia. Se sääntelee sekä velkojan itse suorittamaa perintää, että toimeksiannosta suoritettua perintää. Laki on pakottavaa oikeutta velallisen hyväksi, eli velallisen vahingoksi tehty sopimus on siten mitätön.
Perintäkirje on perintätoimiston lähettämä määrämuotoinen kirje. Se toimitetaan velkojan puolesta velalliselle, joka ei ole maksanut avointa saatavaa sovittujen maksuehtojen mukaisesti. Perintäkirje ei vielä aiheuta velalliselle maksuhäiriömerkintää.
Niin suuret kuin pienetkin perintätoimistot lähettävät karhukirjeitä, jotka valvovan viranomaisen mukaan rikkovat lakia ja hyvää perintätapaa, kertoo Yle.
Yleinen neuvo perintäkirjeen vastaanottamisen jälkeen on, että avoin saatava on syytä maksaa pikaisesti pois annettujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli maksua ei saa kerralla maksettua, kannattaa olla yhteydessä perintätoimistoon tai velkojaan.
Ennen perintälaskun maksua kannattaa kuitenkin tarkistaa muutamia asioita. Yle antaa seitsemän ohjetta perintälaskun tarkistamiseen, ennen kuin se kannattaa maksaa.
Ensimmäinen tarkistettava asia on tietenkin se, onko perintälasku aiheellinen. Yleensä peruste on olemassa, mutta poikkeustapauksiakin on. Yle kertoo esimerkin, jossa eräät yritykset olivat markkinoineet kuluttajille ilmaisia tuotepakkauksia, joiden tilaus olikin kuluttajan yllätykseksi muutettu maksulliseksi jatkotilaukseksi.
Kuluttajan kannattaa myös tarkistaa, että perintäkulut ovat kohtuulliset. Liian suurien perintäkulujen vaatiminen on yleisin tapa rikkoa hyvää perintätapaa, Yle kertoo. Kuluttajille suunnatuissa laskuissa ensimmäisestä maksuvaatimuksesta saa vaatia korkeintaan 14 euron perintäkulut, jos saatavan pääoma on enintään 100 euroa.
Perintää ei saa myöskään aloittaa heti laskun eräännyttyä. Perintäkuluja saa sisällyttää kuluttajille kohdistuvassa maksuhuomautuksessa vasta, kun laskun eräpäivästä on kulunut 14 päivää.
Velanperinnän tulee olla asiallista, eikä uhkailu kuulu siihen. Perintätoimistot eivät esimerkiksi saa uhkailla oikeudenkäynneillä laskujen maksamattomuuden seurauksena. Tällaisia uhkailuja kuitenkin Ylen mukaan tapahtuu.
Kuluttajalla on myös oikeus vaatia selvitystä siitä, mihin perintäkirje ja perittävä summa perustuu. Perintätoimiston on eriteltävä, mikä osa perittävästä summasta koskee alkuperäistä velkaa, ja mikä perintäyhtiön kuluja ja korkoja.
Jos velka on perintäkirjeen saaneen henkilön mielestä perusteeton tai velanperintä joiltakin osin lainvastaista, kuluttaja voi riitauttaa maksuvaatimuksen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että riita-asian käsittelystä voiaiheutua huomattavia oikeudenkäyntikuluja riidan häviävälle osapuolelle. Perintää ei siis kannata riitauttaa, jos ei ole vankkoja perusteita perinnän perusteettomuudelle.
