Loppuvuonna Suomi kääntyy taantumaan, ennustaa Hypo.
Hypon Talouskatsaus 2/2019 Tämän vuoden osalta talouskasvu on nähty ja loppuvuonna Suomi kääntyy taantumaan, ja talous supistuu lievästi.
Alkuvuoden yllättävänkin ripeä vauhti pitää kuitenkin koko vuoden talouskasvun vielä 1,3 prosentissa Hypon ennusteen mukaan.
”Alkuvuoden kasvu Suomessa erottuu edukseen, sillä samaan aikaan Saksan ja Ruotsin taloudet painuivat jo pakkaselle. Ensi vuoden osalta näkymät ovat poikkeuksellisen sumuiset, koska riskit kasautuvat uhkaavaa vauhtia – naapureiden haasteet, kauppasodan kärjistyminen, kova brexit”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus listaa.
Ensi vuoden osalta Hypon ennuste näyttää tasan prosentin kasvua, koska kansainvälisen politiikan ajankohtaiset epävarmuudet siirtyvät uuteen aikaan: brexitiin odotetaan jonkinlaista ratkaisua ja Yhdysvalloissa vietetään vaalivuotta.
Vaalien läheisyys saattaa hyvinkin muuttaa Trumpin twitter-politiikan sävyä, koska vaaleihin valmistautuva presidentti haluaa itselleen myönteisiä uutisia. Lisäksi keskuspankkien tulevien tukitoimien vaikutukset näkyvät ja osin toimeenpannaan ensi vuoden puolella, mikä suojaa talouskehitystä.
Rinteen hallituksen talouspolitiikka näyttäytyy taantuman siintäessä onnekkaan elvyttävänä. Talous pyörii nyt lähellä potentiaaliaan, mutta näkymien tummuminen muuttaa politiikan virityksen arveltua osuvammaksi. Tosin hallituksen keskeinen haaste nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin on kriittinen, ja sen merkitykseen nähden todelliset työllisyystoimet huutavat tyhjyyttä.
”Sosiaaliturva- ja perhevapaauudistus, nopeammat valmistumisajat, työttömyysputki, vuorotteluvapaat ja joustavampi asevelvollisuus voivat olla osaratkaisuja. Samaan aikaan syntyvyyden karu syöksy nostaa työperäisen maahanmuuton merkitystä”, Brotherus huomauttaa.
Hallituksen tavoitteen mukainen työllisyysaste toteutuu jo alueellisesti, sillä Etelä-Pohjanmaa ylitti 75 prosentin rajan viime vuonna. Myös Pohjanmaa, Uusimaa ja Kanta-Häme ovat lähellä, kun taas Kainuussa lukemat jäävät alle 65 prosentin.
”Suomen talouskehitys on jälleen kuluttajien harteilla ja kysymys kuuluu, kestävätkö ne. Negatiiviset korot näyttäytyvät myönteisinä tavallisen velallisen näkökulmasta, mutta samalla ne kertovat koruttomasti siitä, että kasvu horjuu ja palkkakehitys on kitsasta”, Brotherus sanoo.
