Suomalaisten yritysten on yhä vaikeampi löytää osaavaa työvoimaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi, että jo lähes 70 prosenttia yrityksistä kohtaa rekrytointivaikeuksia.
Osaajapula koskettaa yrityskenttää odotettuakin laajemmin, kun pula ei rajoitu enää pelkästään nopean kasvun yrityksiin. Rekrytointiongelmat ovat vaikeutuneet EK:n mukaan kaikilla toimialoilla.
– Viimeisen parin vuoden aikana on yhä useammin tullut esiin, että suomalaisten heikkous on pula osaajista, kuvailee kuopiolaisen markkinointitoimisto Call To Actionin toimitusjohtaja Aki Karkulahti.
Merkittävimpänä osaajapulan syynä arvioidaan olevan työntekijöiden puutteellinen ammattitaito. Myynti takkuilee, kun ei löydy tarpeeksi osaava henkilöstöä. Moni yritys ratkoo ongelman ostamalla työtä ulkomaisena alihankintana.
Yritykset kaipaavat riveihinsä lisää huippuosaajia, joita ei välttämättä löydy tavanomaisilta työnhakusivustoilta. Call To Actionin rekrytointimarkkinoinnin asiantuntija Tuomas Kylänpään mukaan tilanne on kärjistynyt ankaraksi rekrytointikilpailuksi parhaista osaajista. Kilpailun voittaja takaa yrityksensä elinehdot tulevaisuudessa.
Koulutuksen ja työelämän pitää mennä paljon lähemmäs toisiaan
Osaajapulan ratkomiseen on esitetty monia ratkaisuja. Suomen Ekonomit arvioivat, että nykyinen järjestelmä perustuu liikaa siihen, että koulutus ja työelämä ovat toisistaan erilliset ja peräkkäiset vaiheet, sen sijaan, että ne limittyisivät joustavasti.
– Oppilaitokset saavat rahaa opiskelijoiden valmistuessa. Valmistuminen ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan heidät pitäisi myös saada töihin. Yritysnäkökulmasta mielenkiintoinen ajatusleikki olisi kääntää se ajuri niin, että rahat saa sitten kun valmistunut työllistyy, Karkulahti visioi.
EK:n pk-johtaja Jouni Hakala puolestaan listaa keinoja osaajapulan ratkaisuksi.
– Nyt tarvitaan niin kannustinloukkujen purkamista, tarveharkinnan poistamista ulkomaiselta työvoimalta kuin syvempää vuoropuhelua koulutuksen ja yritysten välille osaajapulan lievittämiseksi.
Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokisen mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto hakee ratkaisua osaajapulaan väärästä päästä.
– Tarvitseeko esimerkiksi finanssialalle rekrytoida tuhansia uusia koodareita vaiko vahvistaa nykyisten työntekijöiden ohjelmoinnin, algoritmien ja tekoälyn osaamista? Jälkimmäiseen löytyy ratkaisu työntekijöiden osaamisen kehittämisestä, Jokinen huomauttaa.
Kenelläkään ei ole esittää nopeita ratkaisuja.
Aki Karkulahden mielestä koulutuksen ja työelämän täytyisi tulla paljon lähemmäs toisiaan, jotta tuloksia saataisiin aikaiseksi. Hän esittää ratkaisuksi muun muassa rekrykoulutuksen, jossa valtio ja yritys kouluttavat yhteistyössä työttömän henkilön työrooliin tai osaamisalueeseen.
– Itse en näe muuta vaihtoehtoa kuin saada oppilaitosten ja yritysten välinen rajapinta toimimaan paremmin. Ihmisten pitäisi tulla koulusta ulos valmiimpina työelämään, Karkulahti esittää.
Entä onko yritysten oman henkilöstön jatkuvaan oppimiseen riittävästi kannusteita?
Rekrytointipulan ratkaisun ytimessä on työntekijöiden jatkuva oppiminen sekä yrityksen kapasiteetti tarjota kehittymisen mahdollistavia työtehtäviä. Kylänpään mukaan jalkoihin jäävät yritykset, jotka ovat jämähtäneet paikoilleen eivätkä tarjoa työntekijöilleen tarpeeksi kehittymis- ja oppimismahdollisuuksia.
Moni yritys istuu rahakirstun päällä tietämättään
Työllistyminen on merkittävä osa ihmisen elämää. Työnhakija ei etsi pelkästään työnhakuilmoituksia, vaan hän haluaa tutustua hänen arvomaailmaansa sopiviin yrityksiin. Siksi työnantajakuvalla on suuri merkitys. Tarinat ja tunteet ovat vahvoja tapoja viestiä työnhakijoille yrityksen arvoista, missiosta ja kulttuurista.
Erilaisten yritysten kanssa pitkään työskennellyt Kylänpää on huomannut toistuvan trendin.
– Yrityksissä nousi esiin uskomattomia tarinoita ja kokemuksia. Ihmiset kertoivat omien tarinoidensa kautta yrityksensä arvoista ja toimintatavoista, siitä fiiliksestä, joka työpaikalla on. Ihmettelin miksi näistä asioista ei koskaan kuule missään?
Moni yritys ei Kylänpään mukaan itse ymmärrä millaisen rahakirstun päällä se istuu. Rehelliset tarinat, kokemukset ja tunteet ja ovat juuri se, millä uudet työntekijät saadaan kiinnostumaan yrityksestä – ne luovat yrityksen kasvot.
Suomalaisten vaatimaton asenne ja pelko siitä, että mitä tapahtuu, kun kertoo itsestään jotain henkilökohtaista voi toimia avoimuuden esteenä.
– On eri asia markkinoida yrityksen palveluita ja tuotteita kuin työilmapiirin ja kehittymismahdollisuuksien kaltaisia inhimillisesti kiinnostavia asioita. Sellainen yritys on vahvoilla, joka pystyy kertomaan potentiaalisille työntekijöille avoimesti ja rehellisesti kaikista työmahdollisuuksista.
Yritysten tulee kaivaa esiin arvonsa ja kertoa mistä yritys koostuu ja mitkä heidän arvot ovat, mutta tarinat pitää myös osata kertoa oikeissa kanavissa ja välittää oikeille kohderyhmille. Tämä vaatii koko organisaation panostusta. Johdon, HR:n ja markkinoinnin pitää puhua samaa kieltä.
– Rehellisen kuvan antaminen työtehtävistä ja työyhteisöstä houkuttelee myös niitä osaajia, jotka ovat jo hyvässä työpaikassa mutta kaipaavat uutta ympäristöä kehittää uraansa, Kylänpää kiteyttää.
Lue myös: 8 ammattia, jotka häviävät tulevaisuudessa.
